Suomen poliisia ravistelleen Aarnio-sotkun käsittely on jatkunut tänään keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Nyt selvitellään, onko Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio syyllistynyt murhaan. Syyttäjän mukaan Aarnio tiesi etukäteen vuonna 2003 tehtävästä palkkamurhasta, muttei estänyt sitä. Aarnio kiistää syyllisyytensä.

Valtakunnan ykköshuumepoliisina toiminut Aarnio on jo aiemmin tuomittu kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huumerikoksista.

Samaan vyyhteen liittyen Suomen korkeinta nykyistä ja eläköitynyttä poliisijohtoa on istunut oikeudessa. Poliisipomoja on syytetty siitä, etteivät he puuttuneet Helsingin huumepoliisin epäselvyyksiin. Syytetyt ovat kiistäneet syyllisyytensä, asian käsittely on kesken hovioikeudessa.

Myös rivipoliisien maine on ollut koetuksella, sillä kuun alussa Lahden käräjäoikeus tuomitsi nelikymppisen poliisin putkaan viedyn ihmisen törkeästä pahoinpitelystä liki puolentoista vuoden vankeuteen.

Suomalaisten kuva poliisistaan on kaikesta kuohunnasta huolimatta tutkimusten perusteella poikkeuksellisen hyvä verrattuna muuhun maailmaan. Kun kysytään, mihin kansalainen luottaa, säännöllisesti jopa 95 prosenttia vastaajista sanoo luottavansa poliisiin.

Tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo, että vahva luottamus poliisiin on pohjoiseurooppalainen, varsinkin pohjoismaalainen ilmiö. Tämä näkyy esimerkiksi European social survey -kyselytutkimuksissa.

– Kohuja, joissa poliisi on ollut keskipisteessä, on ollut nyt useita vuosia. Mutta eivät ne kohut ole juuri vaikuttaneet luottamukseen poliisiin. Luottamuksessa on siis kyse laajemmasta ja syvemmästä ilmiöstä, johon tällaiset yksittäiset skandaalit eivät vaikuta, Kääriäinen sanoo.

Poliisi tulkitsee tämän itse niin, että suomalaisen poliisin työ on yksinkertaisesti niin hyvää, että suomalaiset voivat luottaa poliisiinsa. Kääriäinen arvioi, että tämä saattaakin olla osa selityksestä. Sitä on kuitenkin vaikea todentaa, sillä vertailukelpoista tutkimustietoa eri maiden poliisityön tasosta ei juurikaan ole.

– Poliisiin luotetaan selvästi vähemmän vaikkapa Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Johtuuko suurempi luottamus Suomessa tosiaan siitä, että Suomen poliisi on niin hitsin paljon parempi kuin Iso-Britannian tai Ranskan? Voi olla, mutta en ole varma siitä.

Kääriäisen mukaan korkea luottamus poliisiin Pohjoismaissa voi johtua suurelta osin siitä, että Pohjoismaat ovat turvallisia ja vakaita valtioita Euroopankin mittapuulla. Kyselytutkimuksissa pohjoismaalaiset luottavat ylipäätään poikkeuksellisen vankasti yhteiskunnan julkisiin palveluihin.

Kun yhteiskunta toimii, eivätkä repivät ristiriidat ole yleensä pinnalla, poliisin kohtaamat ongelmat ovat vähemmän vaikeita, kuin muualla.

– Poliisia ei tarvita ratkomaan isoja ristiriitoja. Poliisin rooli on helpompi. Kun poliisin ratkottavana ei yleensä ole vaikeita turvallisuusongelmia, poliisin työstä ei synny niin usein pettymyksiä, kuin jossain muualla ehkä syntyy, Kääriäinen pohtii.

Toisin sanoen toimivan poliisilaitoksen lisäksi koko toimiva ja turvallinen suomalainen yhteiskunta helpottaa poliisin työtä ja kasvattaa myös luottamusta poliisiin.

– Tässä on se iso tekijä taustalla. Sen vuoksi luottamus poliisiin ei putoa. Vaikka poliisikunnan joukossa olisikin joitakin mätiä omenia, se ei murenna perusturvallisuuden tunnetta.

Kääriäinen muistuttaa, että suurin osa kansalaisista kohtaa poliiseja vain harvoin. Harvat tapaamiset ovat monesti myös varsin helppoja tilanteita, kuten puhalluttaminen. Niissä hyvän mielikuvan vahvistumiseen riittää, jos poliisi on ystävällinen.

Väestötason kyselyt kertovatkin lähinnä siitä, millainen mielikuva kansalaisilla on poliisista. Sen selvittämiseen, millaista poliisityö oikeasti on, tarvittaisiin Kääriäisen mielestä toisenlaista tutkimusta.

– Sellaista, joissa selvitettäisiin poliisityön kohteena olleiden ihmisten kokemuksia. Esimerkiksi rikosilmoituksen tehneiltä ja rikoksen uhreilta voisi selvitellä, miten asiat on hoidettu, kuten myös rikoksista epäillyiltä.