Vihertävän punaiset revontulet loimuavat lasi-iglujen yllä Sodankylän Kakslauttasessa. Toiselta puolelta maapalloa Etelä-Afrikasta lomalle saapunut nuoripari hämmästelee Lapin yötaivaan näytelmää sisällä lämpimässä. Ulkona on pakkasta –27 astetta. Vuoteesta on esteetön näkymä taivaalle.
Nuori nainen Kyla Tattis oikoo päiväpeittoa vuoteen päälle, kun tulemme yllätysvierailulle igluun myöhään illalla. Ulkoa näimme, miten pariskunta tiiraili lasin takaa revontulia.
– En ole koskaan nähnyt mitään näin upeaa. Kyllä kannatti tulla Lappiin, hän sanoo.
Iglumajoitus maksoi 500 euroa vuorokaudelta. Kokemus on sellainen, että sukat pyörivät jaloissa.
Kohde löytyi Kylan mukaan netistä, kun googletti: igloo village. Joka toinen Lapin matkailija saapuu omatoimimatkalle.
Iglun lasikupolin alla on tilava sänky, kaappi ja pieni wc lähellä ovea. Yhteiset suihku- ja saunatilat löytyvät erillisestä piharakennuksesta. Igluja on useassa rivistössä metsäaukealla yhteensä 132 kappaletta. Idässä kahden kilometrin päässä on nelostie, jota myöten on puolen tunnin ajomatka Ivalon lentoasemalle.
Iglun sisältä katsoessa näyttää siltä kuin revontulikaaret ulottuisivat katon lasi-ikkunoihin.
– Iglussa olemme kolme yötä. Täältä jatkamme matkaa Rovaniemelle, jossa yövymme Arctic Tree House -hotellissa, Kylan poikaystävä Luke Singleton kertoo.
Eteläafrikkalaiset Kyla Tattis ja Luke Singleton ihastuivat iglumajoitukseen.
Erilaiset iglut, lasikattoiset mökit ja muut revontulimatkailua vauhdittavat, runsaasti lasipintaa sisältävät rakennukset ovat parin viime vuoden aikana yleistyneet Lapissa.
Nyt niitä on Kemin ja Inarin välisellä alueella yhteensä 563 kappaletta ja lisää on rakenteilla.
– Alitripistä toivoivat, että igluja olisi vähintään 3 000, sanoo Rovaniemellä matkailuyritystä pitävä kiinalainen Chao Tang. Hän myi kiintiönsä täyteen päivässä.
Tang huolehtii Alitripin Lappiin tuomista kiinalaisista ja järjestää heille kuljetukset ja ohjelman.
Eniten revontulista on innostunut kasvava aasialaisten joukko, sillä heillä ei ole Suomen kaltaisia jouluperinteitä.
– Revontulet ja lumi olivat tärkein syy tulla Lappiin. Haave on toteutunut: mahtavat revontulet! sanoo Taiwanista kotoisin oleva Wei-Lun Mai.
– Miten revontulet voivat olla noin kauniita, vaimo Jei Li ihmettelee.
Heidän kanssaan revontulia ihastelee samalle matkalle lähtenyt ystäväpariskunta, Kiinassa syntynyt Di Hu ja Hongkongissa syntynyt Kai Li.
Nelihenkinen turistiryhmä on ainoa, joka on uskaltautunut paukkupakkasella ulos katsomaan revontulia, vaikka lähes kaikissa igluissa on asukkaita.
– Päätin rakentaa lasi-igluja, jotta matkailijoiden ei tarvitsisi kärvistellä pakkasessa katsomassa revontulia, kertoo hotelliyrittäjä Jussi Eiramo Kakslauttanen Artic Resort Oy:stä.
Sodankylän Kakslauttasessa on kahdella alueella yhteensä 132 iglua.
Ensimmäiset lasi-iglut valmistuivat Kakslauttaseen vuonna 1999. Eiramo perusti yrityksen vuonna 1973.
– Muut Lapin matkailuyrittäjät ovat hoksanneet iglut vasta nyt, Eiramo lisää.
Eiramon mukaan yli miljardi ihmistä on nähnyt netissä heidän igluistaan otetun talvisen ilmakuvan.
– Revontulet ovat aina kiinnostaneet aasialaisia. Jo 105 vuotta sitten Thaimaan silloinen kuningas saapui Norjaan Nordkappiin katsomaan revontulia. Matka kesti pitkään, kun hän tuli purjelaivalla Afrikan ympäri, Eiramo kertoo.
Revontulimatkailun sesonki yltää Eiramon mukaan marraskuulta vappuun. Kesämatkailua vaikeuttaa hänen mukaansa vähäinen reittilentovuorojen määrä Helsingistä Ivaloon.
Toinen suuri iglumajoittaja on Santa’s Hotels -ketju, jolla on 71 iglua Napapiirillä ja kymmenen Luostolla.
– Suihkulla ja wc:llä varustettu iglu maksaa noin 100 000 euroa. Hintaa nostavat lämmitettävät lasit, jotta matkailijat näkisivät kaikissa olosuhteissa revontulia. Iglumajoituksen vuorokausihinta on 700 euroa, kertoo Santa’s Hotellsin toimitusjohtaja Maarit Aho.
Kemin Lumilinnan edustalla olevien Mammuttikodin valmistamien olokolojen rakentamiskustannukset ovat noin 60 000 euroa kappale. Kontion valmistama, maisemaikkunoin varustettu glass house maksaa puolestaan noin 80 000 euroa.
– Noin 50 neliön kokoisia glass house -malleja on myyty myös kesämökeiksi muun muassa Saaristomerelle, kertoo Kontion toimitusjohtaja Jalo Poijula.
Grafiikka: Sanna Eskelinen
Tänään matkailijat tulevat Lappiin suoraan lentokoneella. Joulukuuksi Lapin viidelle lentoasemalle on ennakkotietojen mukaan tulossa yhteensä noin 600 tilauslentoa, kun viime joulukuussa niitä oli yhteensä 538.
– Rovaniemelle tilauslentoja tulee 220, kun viime joulusesonkina niitä oli 180. Onneksi saatiin tälle kaudelle tuhat vuodepaikkaa lisää. Niitä on Rovaniemen majoitusliikkeissä yhteensä 5 500, sanoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.
Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n (MaRa) mukaan Lappin odotetaan joulukuuksi noin 170 000 matkailijaa, kun viime joulukuussa heitä oli 147 000.
Koko viime vuonna Lapin majoitusliikkeissä kirjattiin 1 211 000 ulkomaista ja 1 454 000 kotimaista yöpyjää. Tänä vuonna nämäkin luvut rikotaan.
Lappi on voittanut talvimatkailussa Pohjois-Ruotsin kymmenen–nolla. Esimerkiksi Kiirunan liepeillä Jällivaarassa sijaitseva suuri hotelli- ja mökkikylä Dundret ajautui tänä vuonna konkurssiin.
– Lapin menestys perustuu vuosikymmenien työhön. Valtavaa majoitus- ja ravintolakapasiteettia ei rakenneta hetkessä, sanoo Lapin suurimman hotelliketjun Lapland Hotelsin pääomistaja Pertti Yliniemi.
Yliniemen mukaan myös sosiaalinen media ja Lapista välitetyt eksoottiset kuvat ovat kasvattaneet matkailua.
Lapin matkailun kasvusta kertovat hyvin Kakslauttanen Artic Resort Oy:n tunnusluvut.
Viime vuonna yritys kirjasi liikevaihdokseen 13,2 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta 42,9 prosenttia. Yrityksen tulos oli hieman yli neljä miljoonaa euroa. Vuonna 2012 liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa.
Yritys oli viime vuonna Sodankylän suurin yhteisöverojen maksaja, suurempi kuin Sodankylässä toimivat kaivokset.
Viime vuonna Kakslauttasessa yöpyi noin 40 000 matkailijaa, joista käytännössä kaikki olivat ulkomaalaisia. Yleisin asiointikieli hotellissa on englanti. Myös lähes kaikki 140 työntekijää ovat ulkomaalaisia.
Lapissa on noin 1 600 matkailualalla toimivaa yritystä, joiden palveluksessa on noin 5 000 työntekijää. Luvussa ei ole keikkatyöntekijöitä, kuten Afrikan Gabonista kotoisin olevaa turvapaikanhakijaa Sheriff Jallow’ta, joka siivoaa Santa’s Hotellin igluja Napapiirilla. Keravalla asuva Jallow aikoo olla koko talvisesongin töissä Lapissa.Kesällä hän siivosi hotellia Kilpisjärvellä.
– En jaksa odottaa toimettomana kotona, Jallow sanoo.
Myös joulupukin luolassa Rovaniemen Santa Parkissa jouluista tanssiesitystä tekevä ryhmä koostuu ulkomaalaisista.
– Se on saksalais-skottilainen ryhmä, joka kiertää matkailukeskuksia, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Länkinen.
Sesonkiaikoina työntekijöiden määrä nousee 270:een, joista puolet on ulkomaalaisia, kun normaalisti Santa Parkissa on kolmekymmentä työntekijää.
– Lapissa matkailu on suurin työllistäjä, suurempi kuin metsä- tai kaivosteollisuus, Ilkka Länkinen lisää.
Joulumaa ja joulupukin luola Santa Park meni konkurssiin ja ajautui Rovaniemen kaupungin syliin useita vuosia sitten. Yrittäjä Ilkka Länkinen perheineen osti Santa Parkin ja nosti sen kannattavaksi.
Länkinenkin huomasi, ettei pelkkä joulu ja joulupukki vedä riittävästi asiakkaita. Niinpä hän rakennutti tasokkaita, mutta erikoisia käpylehmämökkejä ja revontulimatkailua vauhdittavia Kontion glass house -mökkejä Santa Parkin välittömään läheisyyteen. Niitä aiotaan rakentaa vielä 17 lisää.
Rovaniemen puumajaa muistuttavat hotellihuoneet ovat joulupukin luolan lähellä Napapiirillä.
Santa Parkin välittömään läheisyyteen pylväiden varaan rakennettujen 27 neliön Tree House -mökkien muotoilu on saanut inspiraationsa perinteisistä käpylehmistä.
Kokonaan lasia oleva päätyseinä on suunnattu kohti pohjoista, jotta revontulet näkyisivät parhaiten. Yö käpylehmässä maksaa talvisesonkina 725 euroa. Nukkumaan mahtuu kolme henkeä.
– Kaikki majoitustilat on myyty maaliskuuhun saakka täyteen hajapaikkoja lukuun ottamatta. Muutamat turistit ovat tulleet meille pelkästään käpylehmien vuoksi, Arctic Tree House hotellin päällikkö Tina Kaikkonen kertoo.
Teksti Tapio Mainio, kuvat Kai Tirkkonen
