Remmikäytöksen opettamisessa palkkion oikea-aikaisuus on tärkeää. Koska namia tuskin ehtii tarpeeksi nopeasti antaa, kannattaa koira opettaa siihen, että oikea suoritus merkitään joko naksuttimella tai tietyllä sanalla tai äänellä. Silloin koira tietää tehneensä oikein, ja että luvassa on makupala. Syöminen myös rauhoittaa koiraa fysiologisesti, sillä se aktivoi parasympaattisen hermoston, mikä vähentää pelon todennäköisyyttä.

Rentoutunutta käytöstä vahvistetaan, kun koira katsoo toista koiraa ja valitsee toisen toiminnan räyhäämisen sijaan. Sillä hetkellä kun se katsoo muualle ja valitsee toisen toiminnon, sitä palkitaan (merkitään äänellä). Samalla kun vahvistamme ulkoisesti koiran haluttua käytöstä, sisäisesti se saa positiivisen assosiaation toisesta koirasta, eli toisesta koirasta seuraa ruokaa.

Jos koira haukkuu kaikille koirille, sille ei ehkä ole tilaisuutta opettaa rentoutumista. Silloin sille voi opettaa vaihtoehtoisia tehtäviä ja käytöksiä, kuten katsekontaktia omistajaan. Seuraavaksi sen voi opettaa liikkeessä, sitten kevyen ärsykkeen lähellä, kuten koiralle mieluisan haistelupaikan luona. Hissukseen koulutetaan kohti muita koiria.

Koiran aggressiivinen käytös toisia koiria kohtaan voi johtua pelon ohella myös turhautumisesta. Koiralla on siis kova halu päästä vuorovaikutukseen muiden koirien kanssa, mutta se on oppinut, ettei se pääse muiden luo tai sille on tullut huonoja kokemuksia muista koirista. Nämä asiat voivat johtaa turhautumiseen, joka johtaa ärtymiseen ja sitä kautta aggressiiviseen käytökseen. Silloin tarvitaan harjoitteita, joilla koiraa opetetaan kestämään turhautumista. Sille voidaan antaa vaihtoehtoisia syitä käydä lenkillä, kuten etsintäleikit. Koiraa opetetaan tulemaan pois häiriötekijöiden luota, mutta myös askel askeleelta kestämään niitä.

Muiden koirien sietäminen pitää aloittaa mahdollisimman pienellä häiriöllä. Jos koira reagoi koiriin tv:ssä, siedättämisen voi aloittaa niistä. Sen jälkeen siedätetään oikeilla koirilla 100 metrin päästä, sitten 50 ja 25 metrin päästä.

Siedättäminen aloitetaan aina ei-pelottavalla ärsykkeellä, jotta koira pystyy jättämään sen huomiotta. Esimerkiksi ukkosta pelkäävälle koiralle voi ensin soittaa ukkosen ääniä usein, mutta niin hiljaisella tasolla, että koira pysyy koko ajan rauhallisena. Joko niin, että se on muuten vain rauhallinen ja rento, tai sitä voidaan vaikka ruokkia samalla, mikä rauhoittaa koiraa.

Vähitellen – päivien tai viikkojen myötä – äänen voimakkuutta nostetaan. Kaiuttimia voi myös siirtää paikkoihin, mistä äänet tavallisestikin tulisivat, eli ukkosta pelkäävän koiran tapauksessa ukkosen ääniä kannattaa soittaa ikkunoiden luota.

Kun volyymi on tarpeeksi korkealla, eikä ääni silti vaikuta koiraan, voi siirtyä soittamaan ääniä silloin tällöin. Esimerkiksi rakettien ääniä, joita seuraa palkkiomerkki (omistajan tai naksuttimen ääni) ja palkkionami. Nyt ikävä ääni onkin alkanut merkitä mukavaa asiaa, eli palkkiota.

Ensimmäinen vaihe on siedätyshoitoa, toinen vastaehdollistamista.

Eroahdistunut koira voi haukkua, rikkoa paikkoja tai pissata sisään. On tärkeää kuitenkin erottaa, onko kyseessä eroahdistus vai ahdistus.

Rauhoittumisharjoituksissa rauhassa ja pai­koillaan olevaa koiraa palkitaan. Makupalaa ei anneta suoraan suuhun, vaan tassujen väliin lat­tialle.

Rauhoita lähtö- ja paluutilanteet. Energiselle koiralle voi kotiin palatessa teettää vaikka katsekontaktiharjoituksen ja antaa sen jälkeen palkaksi puruluun.

Rapsuttele koiraa vasta, kun se on rauhallinen.

Yksin jäämistä saattaa helpottaa, jos koiraa väsytetään sitä ennen pitkällä, rauhallisella lenkillä tai aivojumpalla. Anna koiran kuitenkin rauhoittua noin 20 minuutin ajan ennen lähtöäsi.

Lisää eroahdistusvinkkejä: Evidensian eläintenhoidon opas