Ennen moni koirankouluttaja nojasi positiiviseen rankaisuun perustuvaan johtajuusoppiin. Terminä "positiivinen rankaisu" voi olla hämäävä, mutta kyse on yksinkertaisesti siitä, että tilanteeseen lisätään jotain epämiellyttävää – eli kansankielellä rankaisusta. Nykyään rankaisusta käytetään termiä positiivinen rankaisu erotukseksi negatiivisesta rankaisusta, jossa palkkio puuttuu. Toisin sanoen, mikäli koira ei tee haluttua asiaa, se ei saa palkkiota. Negatiivinen rankaisu on nykytiedon mukaan oleellinen osa positiivista vahvistamista, kun taas positiivista rankaisua ei kehoteta käyttämään.

Sitä mukaa kuin ymmärrys eläinten oppimisesta on kasvanut, palkitsemiseen perustuvat tavat ovat nousseet suosioon. Alaa ei kuitenkaan säädellä, joten periaatteessa kuka tahansa voi kutsua itseään koirankouluttajaksi. Ennen kouluttajan valitsemista kannattaakin varmistaa, mitä metodeja kouluttaja käyttää.

Yksi tapa varmistua koiraystävällisistä metodeista on tarkistaa, kuuluuko kouluttaja Suomen Eläintenkouluttajat ry:n listalle. Sille otetaan vain yhdistyksen eettisiin sääntöihin sitoutuneita kouluttajia, jotka ovat suorittaneet alan tutkinnon tai osoittaneet muuten ammattitaitonsa. Vanhanaikainen johtajuusoppi voi heikentää omistajan ja koiran suhdetta, johtaa opittuun avuttomuuteen tai jopa tehdä koirasta aggressiivisen, joten sen metodeja kannattaa välttää.

Käyttäytymisterapeutti David Appleby (MSc CCAB) auttaa koiria ja omistajia Helsingissä Yliopistollisen eläinsairaalan käyttäytymisklinikalla ja Aisti-klinikalla ja omalla AB-klinikallaan Somerolla. Hän opettaa koiranomistajille vastaehdollistamista, positiivista vahvistamista ja siedättämistä.

– Vastaehdollistamisessa koiran pelkäämät asiat muutetaan mukaviksi. Tyypillisesti niihin liitetään ruokaa. Ruoka johtaa useimmilla koirilla positiiviseen tunnereaktioon, Appleby kertoo.

– Positiivinen vahvistaminen vaatii myös negatiivista rangaistusta. Silloin eläin yrittää kovemmin saadakseen palkkion seuraavalla kerralla, jos palkkio on sellainen, jonka se haluaa.

On tärkeää osoittaa koiralle juuri oikealla hetkellä, että se tekee oikein. Siinä käytetään signaalia, vaikka naksutinta, jonka koira on oppinut merkitsevän makupalaa.

– Voimme palkita koiraa, kun se tekee jotain muuta kuin sitä, mitä emme halua sen tekevän. Oleellista on, että koira huomaa ärsykkeen ja jättää sen ilman reaktiota. On tärkeää huomata hetki, jolloin koira tekee tämän päätöksen, ja palkita se silloin.

Jos käyttää signaalina sanaa, kannattaa valita sana, jota ei laimenneta arkipuheessa. Samasta syystä moni kouluttaja kehottaa valitsemaan ”ei”-sanan tilalle jonkin toisen. Se voi olla esimerkiksi ”jätä” tai vaikka englanninkielinen sana.

Appleby varoittaa positiivisesta rankaisusta.

– Ensin voi vaikuttaa siltä, että se auttaa. Samalla eläin voi kuitenkin stressaantua, mikä voi johtaa uusiin käytösongelmiin, sillä sen pitää jotenkin päästä purkamaan stressiä. Se voi myös tehdä hallaa koiran ja omistajan suhteelle, ja tietenkään sitä ei voi hyväksyä koiran hyvinvoinnin kannalta.

Herkälle koiralle jopa äänenpaino voi olla rangaistus. Kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että äänisignaalit ovat neutraaleja tai iloisia.

On syytä huomioida, että käytösmuutosten takana on usein kipu. Ennen kuin mitään ongelmakäytöstä aletaan kouluttaa pois, on syytä varmistaa koiran terveys eläinlääkärikäynnillä. Vaikkapa nivelrikko tai hammaskipu voi aiheuttaa aggressiivisuutta muita koiria tai jopa ihmisiä kohtaan.

Myös lääkitystä kannattaa ehkä miettiä eläinlääkärin kanssa. Se auttaa tapauksissa, joissa koira on kovin ahdistunut ja esimerkiksi muihin koiriin reagoiminen on vain oire laajemmasta ongelmasta. Myös feromonit, kuten Adaptil, voivat auttaa.

Koiran ruokavalio kannattaa samalla miettiä kuntoon. Esimerkiksi liiallinen proteiininsaanti voi vähentää ahdistusta vähentävän serotoniinin tuotantoa.

Lue Avun koko koirapaketti lehdestä numero 45/2018.