Jos punkkirokotuksen ottaa nyt, se ehtii vaikuttaa ennen kuin punkkikausi alkaa. Ihmiselle vaarallisista punkkilajeista eli puutiaisista tulee aktiivisia, kun vuorokauden keskilämpötila nousee noin kahdeksaan asteeseen.
– Tavallisesti tartuntoja todetaan vasta toukokuun puolella, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino.
Suomalainen voi saada kansallisessa rokotusohjelmassa ilmaisen punkkirokotteen terveyskeskuksesta, jos hän asuu Ahvenanmaalla, Kemin eteläosissa, Simossa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahdessa, Raahen Preiskarissa, Paraisilla, Lohjanjärven saaristoalueella tai Kustavissa. Rokotteen saa myös näiden paikkojen kesäasukas.
Kustavi ja koko Lohjanjärven saaristo ovat tänä vuonna THL:n rokotusohjelmassa uusia paikkoja. Leinon mukaan rokotussuositukset perustuvat siihen, kuinka monella ihmisellä todetaan puutiaisaivokuume tietyllä alueella.
– Ilmaston lämpeneminen on parantanut punkkien elinoloja. Kyse ei niinkään ole leudosta talvesta, vaan pidentyneestä keväästä ja syksystä, Leino sanoo.
Suurimman riskin alueella yhdellä tai kahdella punkilla sadasta on TBE-virus, joka aiheuttaa ihmisellä puutiaisaivokuumeen. Virus siirtyy puutiaisesta toiseen, kun ne ruokailevat samalla verilammikolla esimerkiksi peuran kyljessä. Punkki tarvitsee verta myös lisääntyäkseen.
Kaksi rokotuskertaa antaa ihmiselle suojan puutiaisaivokuumetta vastaan vuodeksi ja kolmas annos seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Ensimmäisenä vuonna rokotus otetaan kuukauden välein. Sen jälkeen ihmisen ikä vaikuttaa siihen, kuinka usein rokote pitää uusia.
Vuosina 2015–2019 puutiaisaivotulehdusta esiintyi eniten Paraisilla, jossa todettiin 69 tapausta. Toiseksi eniten tapauksia todettiin Ahvenanmaalla (48) ja kolmanneksi eniten Lohjalla (32).
Viidesosa puutiaisista kantaa borreliabakteeria ja levittää borrelioosi-bakteeritautia. Siltä taudilta rokote ei suojaa. Borrelioositartuntaa on syytä epäillä, jos puremakohtaan ilmestyy viikon parin kuluessa laajentuva, yli viisisenttinen punoittava läiskä tai rengas.
