Vuonna 1860 avattu huvipuisto Jardin d’Acclimatation on pariisilainen instituutio. Se ehti rapistua, kunnes viereen nousi Fondation Louis Vuitton -taidemuseo. Museon ja huvipuiston nykyinen omistaja LVMH-yritys on nyt muokannut vanhan ajan huvipuiston sellaiseksi, että se kiinnostaa moderniakin perhettä.

Uusin vetonaula on 3D-­safarikokemus, jossa savannin eläimiä voi kohdata virtuaali­todellisuudessa. Paikan päällä pääsee silittämään kotoisia kotieläimiä kuten vuohia ja pupuja.

Parasta huvipuiston muutoksessa on sinne ilmestyneet uudet ravintolat: ruoka­rekasta saa vegaanihodareita, ravintolasta luomuruokaa ja kahvilasta paikan päällä tehtyjä leivonnaisia, suolaisia ja fromage blanc -jogurttia. Puistossa voi kierrellä 5 euron pääsymaksulla vaikka koko päivän menemättä yhteenkään laitteeseen. Mutta jos jossakin haluaa käydä, sata vuotta vanhan la Rivière Enchantée -jokiajelun pariisilainen charmi puree edelleen. Tutustu puistoon tästä.

Autojonot hurisevat ohi, ja maiseman täyttävät teollisuushallit. Kävelymatkalla kohti koillisen Pariisin kiinnostavinta taidegalleriaa Pantinissa voi herätä epäilys: ollaanko Pariisissa ollenkaan?

Portilta pilkottaa harjakattoinen tiilirakennus. Se on osa 4 700 neliömetrin kokoista entistä 1800-luvun kattilatehdasta, jossa Thaddaeus Ropacin galleria esittelee nyky­taidetta. Valkoisten seinien sisällä tunnelma on harras kuin kirkossa, ja taideopiskelijat istuvat hiljaa piirustusvihkot sylissään.

Pihallakin on taidetta ja hyvät kahvit Café Bleun terassilla.

Pantinista on hyvä jatkaa ­kulttuurikierrosta kanavanvartta pitkin La Villetten puistoon 19. kaupunginosaan. La Grande Hallessa nähtiin syksyllä 2019 muinaisen Egyptin aarteita. Puistossa voi käydä tiedemuseossa, teatterissa ja keikoilla. Kesällä paikalla on festivaaleja.

Le Centquatre -kulttuurikeskuksessa kävijä saa jälleen uuden annoksen taidetta, teatteria ja tanssia sekä pääsee Marais’n 0fr-designkirjakaupan sisarkonttorin. Livahda illalla La Gare -jazzklubin jameihin hylättyyn asemarakennukseen tai sen naapurissa sijaitsevan Espace B:n indie-keikoille.

Keskelle Marais’ta on avattu konseptiputiikki, jota ei heti uskoisi pariisilaiseksi. Sen verran värikästä Agogogangissa on. Vaaleanpunaisen julkisivun sisällä Elo ja Joanna myyvät vaatteita väreittäin järjestetyiltä rekeiltä. Myytävänä on 25–30 eri merkkiä, joiden hinnat alkavat 30 eurosta. Agogogangissa ei ole miesten tai naisten vaatteita, vaan asut on tarkoitettu kaikille.

Vaatteilla on aatteet myös kahdessa runsas vuosi sitten avatussa vegaaniputiikissa. Manifeste 011 -vegaanivaatekaupan siskokset haluavat eurooppalaisilla valikoimillaan näyttää, ettei vastuullisen muodin tarvitse tarkoittaa hampusta tehtyä telttaa.

Aujourd’hui Demain -liike puolestaan myy vegaanivaatteiden lisäksi asusteita, kosmetiikkaa ja ruokaa. Kauppa edistää intersektionaalista feminismiä muun muassa feministisillä brodeerausateljeilla. Kahvila tarjoaa hyvää vegaanilounasta ja -kakkuja.

Viime syksynä avattu Le Cadoret on perinteisyydessään virkistävä poikkeus Pariisin nykyravintoloissa. Belle­villen kulmabistrossa soi lempeä soul, ja listalla on tuttuja ranskalaisia lohturuokia: voimuusia, simpukoita valkoviinissä, höyrytettyjä vihreitä kasviksia, valkoista kalaa ja mureaa lihaa.

Täällä syödään kuuliaisesti alku-, pää- ja jälkiruoka. Annokset ovat modernisoitua mummonruokaa, mutta viinilista alkuviineineen on erittäin ajassa kiinni. Tarjoilijat osaavat kertoa niin ruuista kuin juomista. Le Cadoret tarjoaa lounaan ja illallisen lisäksi aamupalaa, ja ravintolaan voi piipahtaa myös kahville tai lasilliselle.

Lue myös: Parhaat ravintolat nähtävyyksien lähellä

Pakko tarkistaa osoite, kun sisä­pihalla näkyy lähinnä roskiksia ja toimistojen ovia. Voiko Pariisin tuorein kattoterassi olla tässä? Pihan perältä löytyy hissi, jossa ei lue mitään. Mutta ylhäältä Au Top -ravintolan terassilta avautuu upea maisema Pariisin ylle.

Iltakuuden kattauksessa voi nauttia herkuista auringonlaskussa, kahdeksalta valosta näkee enää vilauksen. Tunnelma on ihana molemmissa. Au Topiin ei voi tulla vain lasilliselle, ravintolassa syödään pitkällä baaritiskilläkin. Alkupalat ovat parhaita, ja viikonloppuisin tarjoillaan 35 euron aamupalaa.

Pariisista voi nauttia korkeuksista myös Le Perchoir -kattoterasseilla ja Printemps-tavara­talon Perruche-kattobaarissa. Suuri ja vehreä kattoterassi Le Jardin Suspendu avautuu kesäkuussa Pariisin kehätien kyljessä.

Huippukokki Alain Ducasselle kahvi ei ole leikin asia. Sen huomaa tammikuussa avatussa La Manufacture de Café -kahvilassa lähellä Bastillea.

Barista punnitsee kahvia mikrogrammoina, laskee tietynasteista vettä suodatinpussiin ja valuttaa kolme kertaa filtre-kahvia lasikannun sisällä, ettei kahvi pääse kosketuksiin ilman kanssa. Pian ilmaan lehahtaa huumaava kahvin tuoksu. Juomalistalla on espressoa Etiopiasta, Costa Ricasta ja ­Keniasta sekä signature-sekoitusta. Niitä saa täys-, manteli- tai hasselpähkinämaidolla vaikkapa cappuccinona.

Filtre-suodatinkahveista yksi on ylitse muiden: jemeniläinen kahvi maksaa 15 euroa, koska sitä on voitu kerätä vuodessa vain 20 kiloa. Toinen erikoisuus on cascara eli kuivatuista kahvipensaankukista uutettu ”tee”. Tai miltä kuulostaisi vuorokauden kylmässä haudutettu kahvi hanasta tuoppiin laskettuna? Sitäkin on tarjolla, kuten madeleine-leivoksia. Ilmaiseksi kyyti­pojaksi saa palan Ducassen naapurin suklaatehtaan valio­suklaata, jonka maun barista valitsee kahvin mukaan. Suosikkikahvinsa papuja voi myös ostaa mukaan tuliaisiksi.

Lue myös: Pariisi kulttuurin ja nautintojen ystäville

Tältä tuntuu kävellä maailman kuuluisimmista maalauksista muodostuvassa tilassa! Vincent van Goghin Tähtikirkas yö -teoksen maisema elää seinällä edessämme, kunnes öljyvärimaalauk­sen detaljit sujahtavat lattialle kävijän jalkojen alle. Vasemmalla seinälle valuu auringonkukkia, ja taaksemme ilmestyy van Goghin omakuva.

Postimpressionistisen maalarin taide liikkuu 3 300 neliömetrin tilassa pimeässä lattiasta kattoon. Atelier des Lumières -museo esittää taidetta 140 videotykin kautta entisen valimon tiloissa. Näyttely on museon toinen, ja paikka on niin suosittu, että sinne kannattaa hankkia lippu etukäteen.

Uusia erikoisia museoita löytyy Pariisista nyt muitakin. Touko-kesäkuussa avautuva neljä miljoonaa euroa ja neljä vuotta vaatinut Fluctuart-museolaiva on noussut ikään kuin tyhjästä. Aluksi oli vain ankkuripaikka Seinen varrella. Pian siellä kelluu katutaiteeseen erikoistunut ilmainen kolmikerroksinen museo. Se tarjoaa pysyvän näyttelyn Banksyineen, kolme kertaa vuodessa vaihtuvan näyttelyn, kirja­kaupan, parisataa henkeä vetävän katto­terassin ja maisemat Grand Palais’lle.

Myös suojeltu arvorakennus Monnaie de Paris vuodelta 1775 on muuttanut muotoaan kuuden vuoden remontin jälkeen. Nyt raha­pajan krumeluurien seinien sisälle tullaan katsomaan esimerkiksi Maurizio Cattelanin ja Grayson Perryn näyttelyitä sekä taideputiikkia ja taiteilijoiden ateljeita. Ruokaa tarjoaa huippu­kokki Guy Savoyn Michelin-tähdillä palkittu nimikkoravintola.

Pariisi oli pitkään kasvissyöjän painajainen, nyt on toisin. Jah Jah by Le Tricycle -vegaaniravintola täyttyy nopeasti lounastajista ja inkiväärillä terästettyjen karibialaisruokien tuoksuista. Ruokalista on laaja, ja kaikki on taivaallisen hyvää. Ensikertalaisen kannattaa valita kolmesta päivittäin vaihtuvasta lounasannoksesta: kuuma, kylmä tai raaka. Niissä fenkolit ovat marinoituneet vinaigrettessä, papaija saanut kaveriksi mangoa ja curryssa maistuvat selleri, porkkana, kurpitsa ja linssit.

Kaksi vuotta sitten avattu Jah Jah ei ole vain hinta-laatusuhteeltaan Pariisin paras vegaaniravintola vaan myös tunnelmaltaan leppoisin. Hyviä on muuallakin. Vegan Foliesista ja VG Patisseriestä saa parhaat vegaaniset kakut ja briossit. Hank taas tarjoaa hyviä vegaanipurilaisia ja -pizzoja. Le Potager de Charlotten menyy ja tunnelma ovat kaupungin vegepaikoista ranskalaisimmat. Osoite: 11 rue de Petites Écuries.

Lue myös: Opas rakastettuun Marais-kaupunginosaan

Tätä coolimpaa drinkkipaikkaa saa Pariisista hakea. Les Bains -luksushotelli rakennettiin jokin aika sitten historiallisen Les Bains Guerbois -kulttuurikuppilan ja aikoinaan maineikkaan Les Bains Douches -tanssiklubin tilalle. Hotellin Le Roxo -baari­ravintolaan tullaan näyttäytymään ja juomaan 18–20 euron cocktaileja, jotka ovat saaneet inspiraationsa ja nimensä paikan vaikuttavasta menneisyydestä.

Tunnelmallisella baaritiskillä ­maistuvat l’Heure de Proust tai kahvia ja calvaa sekoittava Café-Calva. Niitä täällä joi muiden muassa Renoir jo 1880-luvulla. Juomien kanssa voi vetäytyä sisäpihaterassille tai pöytään, johon voi tilata bistro­ruokaa brasilialaisella twistillä. Roxossa kaikki on viimeisteltyä, jopa drinkkimenyy. Sen ilmeestä vastaa Château Marmont -hotellillekin työskennellyt suunnittelija Alexander Kellas.

Kaksi naista istuu puistonpenkillä kirsikkapuiden kukintaa ihaillen. Penkin selkänojaan on kaiverrettu "Me emme koskaan katso toisiamme tarpeeksi, tarpeeksi reilusti, tarpeeksi intohimoisesti". Sen on kirjoittanut vuonna 1907 ranskalainen kirjailija Colette, joka asui Palais Royalin puiston kulmilla. Niin asui runoilija Jean Cocteaukin, ja tuolla näkyykin yksi hänen sitaattinsa! Salaisuudella on aina korvan muoto.

Helmikuussa Pariisi nimesi puiston kaksi kujaa näiden kahden taiteilijan mukaan. Siksi paikassa voi nyt ihailla Michel Goulet’n kaivertamia kahdeksaatoista runopenkkiä. Aikamatkalle vuosisadan päähän voi päästä näinkin helposti. Osoite: 2 Galerie de Monpensier.