Marsissa vallitsevat karut olosuhteet. Planeetan ohut kaasukehä koostuu 95-prosenttisesti hiilidioksidista, ilmanpaine on vain 6,3 mbar (maapallolla 1 000 mbar) ja pintalämpötila vaihtelee noin –135 ja +30 asteen välillä. Kaikesta huolimatta Mars muistuttaa aurinkokuntamme planeetoista eniten Maata ja on siksi valtavan kiinnostava tutkimuskohde.

– Mars on maapallon lisäksi ainoa planeetta, jonka pinnalla on tehty pitkäkestoisia meteorologisia mittauksia. Ensimmäiset NASAn Viking-luotaimet laskeutuivat Marsiin 1970-luvulla, ja parhaillaan mittauksia tekevät NASAn Curiosity- ja Perseverance-mönkijät, kertoo Aalto-­yliopistosta väitellyt Henrik Kahanpää.

Väitöstutkimuksessaan Kahanpää perehtyi Marsin kaasukehän paineen mittauksiin. Niiden avulla voidaan ymmärtää Marsin kaasukehää ja sen muutoksia. Mittaukset ovat tärkeitä myös maapallon ilmastonmuutoksen mallintamisessa.

Suomen Ilmatieteen laitoksella Kahanpää oli kehittämässä Curiosity-mönkijän mittaria, joka on mitannut Marsin kaasukehän painetta vuodesta 2012. Ilmatieteen laitos toimitti paineenmittauslaitteen myös Phoenixiin, luotaimeen, jonka NASA lähetti Marsiin vuonna 2007. Laitteet pe- rustuvat suomalaisen Vaisala Oyj:n tekniikkaan. Mittalaitteet painavat vain 40 grammaa. Avaruustekniikassa olennaista on keveys, sillä jokainen avaruuteen viety gramma maksaa maltaita.

Kahanpää selvitti painemittauksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja kehitti korjausalgoritmeja niiden kumoamiseksi. Sen jälkeen hän vertaili Phoenixin korjattuja painemittauksia Viking-laskeutujien Marsissa tekemiin mittauksiin.

– Vertailu paljasti, että kaasukehässä ei ole tapahtunut muutoksia 1970-luvun ja vuoden 2008 välillä. Se kumoaa amerikkalaistutkimuksen väitteet siitä, että Marsin ilmasto olisi muuttumassa.

Tieteen edistämisen lisäksi Kahanpäätä inspiroi Mars-tutkimuksessa uteliaisuus maailmankaikkeutta kohtaan.

Yksikin Marsista löydetty mikrobi- f­ossiili osoittaisi, että elämää on myös maapallon ulkopuolella. Se mullistaisi käsityksemme itsestämme osana ­maailmankaikkeutta.