Syksyllä 1995 Armi Aavikko, 37, joutui tunnustamaan tosiasiat. Hän oli päättänyt, ettei koskaan kokisi viihdyttäjän klassista kohtaloa, retkahtaisi päihteisiin ja menettäisi elämänhallintaansa. Sitten moni asia meni pieleen, ja Armi joutui pettymään aina uudestaan ja uudestaan.

Hän ei saanut haluamaansa parisuhdetta eikä perhettä, laulajan ura ei lähtenyt enää uudelleen nousuun ja isosisko Arja teki itsemurhan. Masennus otti Armin valtaansa, lopulta myös alkoholi.

Parin vuoden ajan Armi oli liikkunut säveltäjä ja kapellimestari Aarno Ranisen, 51, kanssa, mutta suhde oli monin tavoin vaikea. Aarnon seurassa Armi oli sinäkin syyskuisena iltana, kun hän ajoi tuttuun pubiin kahville. Illan aikana tuli nautittua myös vahvempia juomia, mutta Armi päätti ottaa riskin ja ajaa auton takaisin kotiin – McDonald’sin kautta.

Pikaruokalan luukulla tilanteen vakavuus huomattiin. Myyjä soitti poliisille. Seuraavan yön Armi vietti putkassa.

Tuomio tuli, Armi sovitti rikoksensa ja puhui asiasta avoimesti julkisuudessa. Hän ymmärsi sairautensa vakavuuden ja yritti saada otteen elämästä. Uusi rattijuopumus seuraavan vuoden marraskuussa vei kaikelta pohjan.

Armi Anja Orvokki Aavikko syntyi syyskuussa 1958 autonkuljettaja Keijo Aavikon ja hänen vaimonsa Anjan neljänneksi tyttäreksi. Perhe kasvoi vielä myöhemmin pikkuveljellä ja -siskolla.

Armin elämä alkoi dramaattisesti, kun hän oli kuolla lääkärin määräämään liian vahvaan peräpuikkoon. Ensimmäiset kuusi vuotta Armi asui Porvoossa, minkä jälkeen perhe muutti Länsi-Pakilaan Helsinkiin. Vanhemmat erosivat, kun Armi oli 17-vuotias. Syynä olivat isän pari viikkoa kestäneet ryyppyputket.

Armi itse oli kiltti tyttö, joka leikki nukeilla, ihaili Katri Helenaa ja Elvis Presleytä ja lauloi siskonsa kanssa iskelmäduettoja. Teini-iässä Armi pääsi solistiksi pikkuveljensä Raunon bändiin. Hän ei uskaltanut edes unelmoida laulajan ammatista.

Ystävä ilmoitti Armin Miss Pääkaupunki -kilpailuun. Armi voitti sen ylivoimaisesti ja menestyi muissakin kauneuskilpailuissa, mutta samalla koulunkäynti alkoi kärsiä. Lopulta se jäi kokonaan kesken.

– Tahtoisin hyvän ammatin. Olen jo kauan haaveillut lääkintävoimistelijan työstä, mutta se taitaa jäädä haaveeksi, sillä koulutus vaatii ylioppilaspohjaa, ja minä olen korviani myöten täynnä koulunkäyntiä, nuori Armi tunnusti.

Alkuvuodesta 1977 Armi osallistui Miss Suomi -kisaan, ja hänet valittiin maan kauneimmaksi. Elämä mullistui yhdessä yössä täydellisesti.

Armista tuli lehtien kansista tuttu kaunotar, joka kiersi Suomea laulaja Kari Tapion kanssa, osallistui Miss Universum -kilpailuun Dominikaanisessa tasavallassa ja yllättäen osasi myös laulaa.

Jo etukäteen oli päätetty, että Miss Suomi lähtisi mukaan Dannyn show-kiertueille. Pian Armin voiton jälkeen Danny eli Ilkka Lipsanen ehdotti Armille tapaamista.

Hän kyseli Armin musiikillisista harrastuksista ja laulatti häntä missiä kellaristudiossa, mutta laulajaksi Armi ei uskonut päätyvänsä.

Erään show'n jälkeen Danny kysyi, kiinnostaisiko Armia esittää hänen kanssaan Veikko Samulin säveltämä kappale Tahdon olla sulle hellä.

– Minähän suorastaan kiljuin! Armi muisteli jälkeenpäin.

Dannyn ja Armin ensimmäinen duetto nousi Mitä Suomi soittaa -listan ykköseksi ja pysyi siellä peräti neljä kuukautta. Niinpä he levyttivät lisää helliä lauluja ja ottivat osaa Syksyn sävel -kilpailuun kappaleella Kaiken sulle antaisin.

Kisabiisi diskattiin sääntörikkomuksen vuoksi, mutta se teki laulusta vieläkin suositumman. Samalla hellyysaallolla ratsastivat muutkin artistit: Syksyn sävelen voitti Marion Rung biisillä Rakkaus on hellyyttä.

Armin tähti kirkastui edelleen, ja yhteistyö Dannyn kanssa hyödytti molempia. Uudet musiikkivirtaukset olivat jo viemässä Dannya pois muodista, mutta Tahdon olla sulle hellä -laulusta tuli hänen uransa suurin hitti. Kesäkiertue sai seuraavana vuonna jatkoa teemalla Danny ja Armi laserajassa, ja ravintoloissa esitettiin Hellät paikat -show'ta. Armi ja Danny olivat erottamaton parivaljakko.

Nopeasti alkoi myös kuiskuttelu. Olikohan Dannylla ja Armilla hellyyttä kulissien takanakin?

Armin ja Dannyn välille syttyi suuria tunteita, jotka piti pitää kaikilta – erityisesti lehdistöltä – salassa. Danny oli naimisissa ja kolmen pienen lapsen isä.

– Armilla ja minulla on työsuhde ja sillä siisti. Me olemme niin kuin kaksi näyttelijää, jotka esittävät näyttämöllä roolia, mutta joilla molemmilla on oma yksityiselämänsä, Danny vakuutti.

Totuus oli toinen. Kiertueilla Armi ja Danny viettivät aikaa yhdessä ja majoittuivatkin usein samaan huoneeseen. Salasuhde kesti viitisentoista vuotta, siitä tiesi myös Dannyn vaimo Liisa. Hän suhtautui Armiin ystävällisesti.

Armi olisi halunnut rakastamansa miehen kanssa naimisiin, mutta avioeroperheessä kasvanut Danny oli päättänyt, ettei hänen lastensa tarvitse kokea vanhempien eroa. Silti hän antoi lupauksen, johon Armi uskoi. Armi elätti toiveita ja odotti, kunnes ymmärsi ne turhiksi. Samalla romahtivat hänen haaveensa oman perheen perustamisesta.

Ystävyys ja yhteistyö Dannyn kanssa jatkuivat silti. Danny myös tuki Armia loppuun asti sekä henkisesti että taloudellisesti.

Julkisuudessa Armia oli pitkään kohdeltu kuin kukkaa kämmenellä. Arja-siskon itsemurhan jälkeen se muuttui. Armi sanoi haastattelussa hakeneensa helpotusta tragedian jälkeiseen tuskaansa muun muassa alkoholista ja uskosta. Hän järkyttyi syvästi lehden otsikosta, joka julisti Armin olevan syöksykierteessä. Sel­laiset uutiset saattoivat vielä silloin olla ennenaikaisia.

– Mulla oli suru sisälläni ja mua lyötiin sillä tavalla. Äidiltäni vielä kyseltiin, paljonko tein rahaa kertomalla lehdille siskoni kuolemasta. En penniäkään! Armi päivitteli.

Ihmiset alkoivat kysellä Armilta juomisesta. Puhtoinen maine oli hetkessä mennyt.

Masennus alkoi vallata Armin mieltä vuonna 1993. Psykiatrien kanssa käydyt keskustelut ja lääkkeet eivät auttaneet. Seuraavaksi Armi sitten turvautuikin pulloon.

Esiintymisestä katosi ilo, ja Armi jätti viihdebisneksen. Hän suunnitteli kukkakaupan avaamista, mutta voimat eivät riittäneet. Sen sijaan hän teki tutkimusretkiä kotiseutunsa Espoon Haukilahden ravintoloihin, ajautui epämääräisiin porukoihin ja lahjoitti uusille kavereilleen suuren osan omaisuudestaan.

Ensimmäisen rattijuopumuksensa jälkeen Armi oli hakeutunut ja henkisten paineiden vuoksi Lapinlahden psykiatriseen sairaalaan. Diagnoosi: vakava masennus.

Välillä oli hyviäkin aikoja, sitten meni taas huonommin. Paha olo äityi toisinaan psykoosiin asti, ja useat raitistumisyritykset ilokaasun avulla, lääkityksellä tai myllyhoidossa epäonnistuivat.

Parhaimpina aikoinaan Armi suunnitteli paluuta esiintymislavoille. Muutama lyhyeksi jäänyt ihmissuhdekin hänellä oli. Nelikymppisen naisen oli hyvin vaikea saada elämästä kunnollista otetta.

Vuonna 2002 Armi poti sitkeää flunssaa ja varasi lääkäriltä ajan seuraavalle arkipäivälle.

Hän oli viettänyt joulun äitinsä kanssa Vantaalla ja palasi välipäivinä kotiinsa Haukilahteen. Kyytiä hän pyysi Dannyltä, ja tämä mieluusti auttoikin. Automatkan aikana sovittiin, että Armi esiintyisi yllätysvieraana Dannyn 60-vuotiskonsertissa syyskuussa.

Armi juhli uuttavuotta ystävättärensä kanssa ja lähetteli tuttavilleen toivotuksia tekstiviesteillä. Keskiviikkona 2. tammikuuta hän ei enää itse vastannut yhteydenottoihin.

Huolestunut äiti soitti isännöitsijän tarkistamaan tilanteen. Kylmänä pakkaspäivänä asunnossa oli viileää. Parvekkeen ovi oli auki, ja Armi makasi sängyllään turkki päällä ja villasukat jalassa. Kuolinsyyksi todettiin keuhkokuume.

Petri Tuunaisen kirjoittamassa elämäkerrassa sanotaan, että Armi haaveili runokokoelmasta. Sitä hän ei ehtinyt tehdä, mutta osa runoista julkaistiin elämäkerrassa.

Yksi on kirjoitettu puolisen vuotta Arjan kuoleman jälkeen.

Siks' tahdon mä ulos valkeuteen ja kirkkauteen yli sillan teen / En halua mä elää vanhuuteen, mulla aikaa vain on huomiseen.

Lähde: Petri Tuunainen: Armi Aavikko 1958–2002 (Kirjastudio 2005)