Aamu-uinti on paras tapa aloittaa päivä Pafoksessa Kyproksella. Jos haluaa nauttia merestä paikallisten tyyliin, menee kaupungin satamaan. Laiturilta voi laskeutua portaita lempeästi keinuvaan mereen ja huuhtoa suolan pois rantabulevardin ulkoilmasuihkussa.
Sitten voikin miettiä, mihin kaupungin kulttuurinähtävyyksistä suuntaa. Pafoksen seudulla arkeologit kaivavat jatkuvasti esiin uusia historian helmiä.
Saaren tunnelmallisin nähtävyys on meren äärellä sijaitseva hautaholvisto, Kuninkaiden haudat. Kallioon koverretut haudat eivät tosin olleet kuninkaiden, vaan hellenistisen ja roomalaisajan ylhäisön leposijoja.
Vaatimattomampi, mutta vaikuttava katakombi on Pyhälle Solomonille omistettu hautapaikka, joka on piilossa vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Katakombiin kuuluu viisi kallioon koverrettua kammiota, joista yhdessä on pyhä lähde ja toisessa jäänteitä kristillisistä seinämaalauksista. Samalla suunnalla on Paavalin pylväs. Tarinan mukaan saarelaisia käännyttämään tullut apostoli sidottiin pylvääseen kärsimään rangaistustaan, 39 ruoskaniskua.
Afroditen jalanjäljillä
Pafos on Århusin rinnalla Euroopan tämän vuoden kulttuuripääkaupunki. Parhaita paikkoja nauttia juhlavuoden esityksistä on satamassa kohoava linnoitus. Turkkilaiset valloittajat rakensivat sen ja vahvistivat sitä maanjäristyksen jälkeen 1500-luvun lopulla.
Ja koska ollaan Afroditen synnyinsaarella, kauneuden jumalattaren nimi tulee vastaan kaikkialla. 16 kilometrin päässä Pafoksesta sijaitsevat Afroditen museo ja temppelin rauniot. Vartin ajomatkan päässä taas kohoaa merestä Afroditen kivi. Kivenlohkareen ympäri uivalle on tarun mukaan luvassa ikuinen kauneus.
Jumalaisia taruja ja mosaiikkeja
Pafoksen arkeologisen puiston mosaiikit lukeutuvat kenties Välimeren hienoimpiin. Niitä voi nähdä roomalaisajan huviloissa. Dionysoksen talon lattiamosaiikeissa antiikin jumaltarusto herää eloon: puoliksi nainen, puoliksi merihirviö Skylla, kotkaksi muuttunut Zeus, viininjumala Dionysokselta taitonsa oppinut Ikaros ja Minotauros-hirviötä vastaan taistelemaan lähtenyt Theseus.
Mosaiikkeihin oli varaa pelkästään rikkailla. Heidänkin taloissaan ne sijoitettiin vain kaikille avoimiin tiloihin, jotta vieraat olisivat voineet ihailla – tai kadehtia – niitä.
Nykypäivän ihmiset voivat kiittää mosaiikkien löytymisestä ainakin paikallista maanviljelijää, joka peltotöitä tehdessään osui niihin vahingossa vuonna 1962. Ensimmäisen kerran mosaiikkeja olivat tosin löytäneet brittisotilaat kaivaessaan pommisuojia kaksikymmentä vuotta aiemmin.
On onni, että jäljellä on näinkin paljon ihasteltavaa, sillä Dionysoksen talo kärsi ilmaiskusta vuonna 1974, kun Kyproksen pohjoisosan miehittivät turkkilaiset.
Idyllinen hotelli luostarin suojassa
Vanhaan luostariin kunnostettu Ayii Anargyrin hotelli Milioun kylän lähettyvillä on oivallinen paikka retriitille. Tässä rauhallisessa laaksossa sitruspuut viheriöivät ympäri vuoden, ja keitaan sydämessä on 1600-luvulta peräisin oleva kappeli. Kokonaisuuteen kuuluu myös spa. Siellä tarjotaan hoitoja ja kylpyjä rikkipitoisessa vedessä, joka johdetaan läheisistä lähteistä. www.aasparesort.com
Iloinen ateria perhetavernassa
Sheftaliassa eli jauhelihakääryleissä on juuri sopivasti suutuntumaa. Lihapata stifado on hautunut unelman mureaksi. Taverna Happy Island vie ruokamatkalle herkkupatojen äärelle. Sympaattinen perheravintola on palvellut sulavasti jo kolme vuosikymmentä. www.happyislandrestaurant.com
Rypäleiden satoa maistamaan viinitilalle
Angelos Tsangarides maistattaa viinejä Lemonan kylässä sijaitsevalla sukutilalla, jossa hänen isoisoisänsä istutti ensimmäiset viiniköynnökset. Erityisen ylpeä Angelos on tilan luomuviineistä. Rypäleistä suosituin on valkoinen Xinisteri. Viinireittejä Pafoksen ja Limassolin ympäristössä on yhteensä seitsemän. www.tsangarideswinery.com
Teksti: Minna Hietakangas
Kuvat: Maija Astikainen
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 4/2017.
Lue lisää:
