Koronaviruspandemia on ajanut pakolaiset entistä vaikeampaan rakoon. Tilanne Turkin ja Kreikan rajalla oli tulehtunut jo ennen koronakriisin puhkeamista, sillä helmikuussa Turkki irtisanoutui EU:n kanssa tehdystä pakolaissopimuksesta. Sen seurauksena kymmenettuhannet siirtolaiset ovat pyrkineet Eurooppaan.

Kreikan hallitus totesi maaliskuun alussa, ettei se käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Jo paljon ennen sitä 40 000 turvapaikanhakijaa on ollut jumissa Kreikan saarten leireillä ilman kunnon suojaa, sanitaatiota tai turvaa.

Nyt noiden pakolaisten tilanne on kriittinen, kun korona uhkaa levitä leireillä. Lääkärit ilman rajoja -järjestö vaati maaliskuun puolivälissä evakuoimaan leirit.

Unioni teki pakolaissopimuksen Turkin kanssa, sillä se halusi ostaa aikaa. Niin sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaa tutkinut Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö, tietokirjailija Anna-Kaisa Hiltunen.

EU:n ja Turkin vuonna 2016 antaman julkilausuman tavoitteena oli pitää raja kiinni Turkista papereitta Kreikan saarille tulevilta ihmisiltä. EU:n on määrä maksaa vuoteen 2025 mennessä Turkille noin kuusi miljardia euroa. Turkissa on tällä hetkellä noin neljä miljoonaa pakolaista.

Mitä rahalla on tehty Turkissa?

– Lapsille on rakennettu kouluja, ja pakolaisille on yritetty tuottaa terveydenhuoltopalveluita. Heille on annettu käteisapua pankkikorteilla, jotta heidän perustarpeensa täyttyisivät. Rahaa on käytetty myös Turkin merivartioston kehittämiseen. .

Slovakia, Unkari, Romania ja Tšekki vastustivat vuoden 2015 siirtolaiskriisissä turvapaikanhakijoiden jakamista Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin. Päätös tehtiin silti, ja jakolinjat unionissa syvenivät.

Hiltusen mielestä niiden EU-maiden, joilta vielä löytyy poliittista tahtoa, pitäisi sopia vastuunjaosta.

Muut maat voisivat maksaa siitä, että ne eivät ota turvapaikanhakijoita.

– Esimerkiksi Suomi on luvannut hakea Kreikan leireiltä alaikäisiä turvapaikanhakijoita, joten jonkinlaista valmiutta näyttäisi olevan.