Nykyään yhä useampi meistä pohtii arkisten kulutustottumusten, kuten ruoankulutuksen ja elämäntyylin vaikutuksia eläinten ja koko planeetan hyvinvoinnille. Eurobarometrin kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tuotantoeläinten asemaa pitäisi parantaa lainsäädännön kautta.

Eläinsuojelulaki on tällä hetkellä uudistettavana ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. Tänä aikana maailma on muuttunut radikaalisti, ja olemme saaneet valtavasti tutkimustietoa siitä, kuinka älykkäitä ja tuntevia olentoja kaikki tuotantoeläimet ovat. Samalla eläinten hyvinvointi on noussut EU-maissa yhä tärkeämmäksi tekijäksi.

Keskustelu ruoantuotannosta ja eläinten oikeuksista herättää intohimoja historiallisten ja alueellisten jännitteiden lisäksi etenkin siksi, että kyse on ihmisten toimeentulosta ja kulutustottumuksista, joita pidetään usein kansalaisoikeuksina.

Keskustelu polarisoituukin usein maaseutu vastaan kaupunkilaiset -höyryämiseksi. Silti tämä keinotekoinen vastakkainasettelu palvelee ainoastaan valtaapitäviä intressiryhmiä ja saavutettuja etujaan ajavia poliitikkoja. Kun keskustelu tyrehtyy ennakkoluulojen pönkittämiseen ja kuvitteellisen vastapuolen lyömiseen, saadaan huomio vietyä pois todellisista ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

Suomessa maatilojen välillä on suuria eroja, mutta kokonaiskuvaa tarkastellen on selvää, ettei lihaksi kasvatettavien eläinten asema Suomessa ole optimaalisella tasolla.

Sikojen kastrointi ilman puudutusta, porsimishäkit ja lehmien parsinavettoihin kiinni kytkeminen ovat muutama esimerkki elinkeinon rakenteellisista ongelmakohdista.

Eläinsuojelulaki koskettaa meitä kaikkia asuinpaikkaan katsomatta. Joka ikinen päivä, kun täytämme ostoskärryt ruokakaupassa tai tartumme veitseen ja haarukkaan kotona, vaikutamme tuotantoeläinten asemaan. Vastuu sikojen, lehmien ja muiden tuntevien eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Olisitko sinä valmis maksamaan joulukinkustasi enemmän, jos tietäisit, ettei se ole joutunut kokemaan muun muassa kivuliasta kastrointia?

Euroopan integroituneilla sisämarkkinoilla eettisesti tuotetun lihan ja kasvisperäisten tuotteiden kysyntä on kasvanut kovaa vauhtia. Kasvissyöjien ja vegaanien määrä on kasvanut viime vuosina. Suomessakin uusia kasvisperäisiä tuotteita ilmestyy kauppoihin koko ajan.

Jos uusi eläinsuojelulaki jymähtää menneisyyteen, uhkana on se, että jäämme muista maista pahemmin jälkeen, koska ne hankkivat eläinperäiset tuotteet sieltä, missä ne on tuotettu eläinten hyvinvointia kunnioittaen.

Planeettamme luonnonvarojen jatkuva ylikulutus ja väestönkasvu pakottavat meidät muuttamaan suhtautumistamme ruokaan. Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen ja kasvisperäisten ruokien kulutuksen kasvattaminen ovat välttämättömiä koko planeetan tulevaisuuden kannalta sekä vastaus kasvavien kansantautien torjumiseen. Tämä kehityskulku näkyy nykyään ympäri maailmaa Kiinasta Eurooppaan.

Suomessa olisi mahdollista viljellä moninkertainen määrä kasvisperäisiä tuotteita, mistä jäisi suuret määrät tuotteita kansainvälisille markkinoille. Suomi voisi olla globaaleilla ruokamarkkinoilla yksi johtavia kasvisperäisten tuotteiden viejämaita.

Tällä hetkellä todellisuus on kuitenkin se, että päivitettävänä oleva eläinsuojelulaki näyttää jälleen jäävän menneen maailman laiksi, jonka on sanellut poliittista voimaansa käyttävä Maa- ja metsätaloustuottajain liitto MTK. Vuonna 2020 voimaan astuva laki ei näytä tulevan parantamaan elinolosuhteita lihaksi kasvatettaville tuotantoeläimille. Oma lukunsa on turkiseläimet, joiden kohtelu Suomessa on kansainvälinen häpeäpilkku.

Nopeasti muuttuvan maailman uudet tuulet puhaltavat Suomeen muiden maiden perässä. Muutos on jo käynnissä, ja päättäjien kannattaisi pohtia ruoantuotantoa ja eläinsuojelulain päivittämistä kansainvälinen kokonaiskuva ja tulevaisuus mielessään.

Kävi uudistettavalle eläinsuojelulaille miten tahansa, meidän kuluttajien on hyvä muistaa, että jokainen voi itse vaikuttaa siihen, minkälainen asema tuotantoeläimillä on tässä maassa.

Muutokset lainsäädännössä tapahtuvat usein hitaasti, mutta kuluttajien valintojen kautta maailma muuttuu usein nopeasti. Markkinayhteiskunnassa ihminen voi parhaiten välittää eläinten hyvinvoinnista arkisten kulutusvalintojensa kautta.