Japanista tulevat usein ensimmäisenä mieleen Tokion ruuhkaiset kadut, välkkyvät valot ja hurjalla nopeudella kiitävät luotijunat. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Japani on yhtä lailla myös loputtomia metsiä, raikasta vuori-ilmaa ja välkehtivää vettä, jonka rannoilla voi nauttia vaikkapa pyöräretkeilystä. Peräti 70 prosenttia Japanista on vuorten ja metsien peittämää.

Ulkoilua ja retkeilyä rakastavalle turistille on eri puolilla maata tarjolla uskomattomia maisemia, monipuolisia vaellusreittejä ja aktiviteetteja laidasta laitaan. Maisemat vaihtelevat paljon myös vuodenajan mukaan, joten kokemus on hyvin erilainen reissuajankohdasta riippuen.

Kattavan tietopaketin aktiivilomailusta ja luontomatkailusta Japanissa löydät täältä.

Lähes kaksi kolmasosaa Japanin maa-alueesta on vuoristoista, mikä tekee siitä erityisen houkuttelevan kohteen vaeltajille ja ulkoilijoille. Osa vuorista on vain muutaman sata metriä merenpinnan yläpuolella, kun taas korkeimmat huiput kurkottavat pilviin tuhansien metrien korkeuteen.

Japanin kuuluisin vuori on tietenkin 150 kilometrin päässä Tokiosta sijaitseva 3776 metriä korkea Mt. Fuji, joka on tuttu lukemattomista taideteoksista ja tarinoista. Vierailu tälle japanilaisten pyhälle vuorelle onkin varteenotettava lisä jokaisen Tokiossa vierailevan matkaohjelmaan.

Suomalainen Mikko Koivistoinen on asunut Japanissa jo 26 vuotta. Luonto on Koivistoiselle tärkeä rauhoittumispaikka, joten aina kun mahdollista, hän polkaisee Harley Davidson -moottoripyöränsä käyntiin ja hurauttaa kotoaan Tokiosta parin tunnin matkan Mt. Fuji -vuorelle.

- Mt. Fuji on intohimoni. Olen käynyt siellä varmasti enemmän kuin kukaan toinen suomalainen, Koivistoinen arvelee.

Tähän mennessä Mt. Fuji -reissuja on takana 62, ja haastattelua seuraavana päivänä hän oli jälleen lähdössä kiipeämään.

Mt. Fujin kiipeilykausi kestää heinäkuun alusta syyskuun alkupuolelle. Vuorelle kiipeää vuosittain 200 000 – 250 000 vierailijaa, aina viisivuotiaista lapsista vanhuksiin. Japanilaisille Mt. Fuji on pyhä paikka, minkä vuoksi monet haluavat käydä siellä ainakin kerran elämässään.

Vilkkainta aikaa vuorella on kesälomakausi heinäkuun lopusta elokuun loppuun. Jos haluaa ajoittaa oman visiittinsä rauhallisempaan aikaan, voi kokeilla heinäkuun alkupuolta tai syyskuun alkua.

Eniten vaeltajia on viikonloppuisin, joten sekin helpottaa, jos ajoittaa oman käyntinsä arkipäiviin.

Autolla pääsee noin kahden kilometrin korkeuteen. Siitä eteenpäin on valittavana neljä virallista kiipeilyreittiä, joiden kaikkien varrelta löytyy runsaasti majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoavia taukotupia. Turisteille suositellaan lämpimästi yöpymistä jossakin taukotuvista reitin varrella.

Mikko Koivistoinen pitää kunnostaan huolta jokapäiväisillä kuntosalitreeneillä, minkä lisäksi hän harrastaa kestävyysurheilua, kuten juoksu- ja kävelylenkkejä.

- En silti pysty hölkkäämään vuorelle, vaan etenen kävellen. Mutta kyllä siellä kilpajuoksijat menevät juostenkin.

Koivistoinen muistaa vielä elävästi ensimmäisen käyntinsä Mt. Fujilla. Se tapahtui syksyllä 1996, kun hän oli juuri muuttanut Japaniin. Suomalainen kollega tuli työmatkalle ja oli lukenut jostakin vuoresta. Kaksikko lähti paikalle.

- Me emme tienneet yhtään, mistä on kyse. Virallinen kausi oli jo ohi ja syksy pitkällä, joten huipulla oli ihan talvi. Nyt jälkikäteen ajatellen se saattoi olla vähän uhkarohkeaa.

Nykyisin Koivistoinen tarkastaa aina huolellisesti säätiedotuksen ennen vuorelle lähtöä. Kiipeilysesongin aurinkoisina ja tuulettomina päivinä hellevaatteet riittävät hyvin myös korkeuksissa.

Koivistoisen mukaan ylhäällä vuorilla huomaa ilman ohenemisen. Siksi monet turistit ostavatkin mukaansa happipullon.

Tänä kesänä Koivistoinen teki kaksi pidempää reissua, joissa kuljettiin mereltä asti ylös Fujille. Todellisten harrastajien keskuudessa nimittäin ainoa ”oikea” Fujille nousu on se, jossa lähdetään matkaan nollasta metristä eli merenpinnan korkeudelta. Toisella kerralla Koivistoinen myös palasi vuorelta merelle, jolloin matkaa kertyi 71 kilometriä ja aikaa kului 23 tuntia.

Tulevaisuudessa Koivistoinen on kiinnostunut kokeilemaan myös vielä pidempää ponnistusta kävelemällä legendaarisen Tokaido Road -reitin Tokiosta Mt. Fujille. Matkaa tulisi 150 kilometriä.

Koivistoinen kehottaa vuorelle mieliviä tutustumaan hyvin verkosta löytyviin englanninkielisiin ohjeisiin. Helppo tapa käydä vuorella Tokion matkan yhteydessä on ottaa osaa jollekin lukuisten järjestäjien bussimatkoista, joihin kuuluu opastettu kiipeäminen.

Lue lisää Mt. Fujista täältä.

Mt. Fujista länteen sijaitseva Mt. Minobu on myös hyvä vaihtoehto vaeltajille. Mt. Minobulle vievät vaellusreitit ovat vehreitä ja niiden varrella on muinaisia temppeleitä ja huikeita maisemia, jotka avautuvat Japanin korkeimmilla huipuille kuten Mt. Fujille. Vuori on 1153 metriä korkea.

Monet Japanin ikonisista vuorenhuipuista kohoavat jossakin sen 34 kansallispuistosta. Useisiin kansallispuistoihin on vain kivenheiton matka suurkaupungeista, mikä tarjoaa kaupunkilaisille ja myös kaupunkeihin suuntaaville turisteille helpon tavan päästä välillä luonnonhelmaan.

Kansallispuistoissa voi nähdä vuoria, vesiputouksia, tiheitä metsiä, aktiivisia tulivuoria, sinistä merta ja ainutlaatuisia kasveja ja eläimiä. Vuorilla luonto muuttuu läpi vuoden kevään kirsikankukista talven lumisiin huippuihin ja tarjolla on paljon erilaisia aktiviteetteja.

Unohtumaton elämys on esimerkiksi retki Yakushiman kansallispuistossa, jonka vehreät muinaiset seetrimetsät tarjoavat taianomaisen retkeilykokemuksen. Yakushiman lämmin ja sateinen sää tekee tuhatvuotisen metsän luonnosta erityisen rikkaan.

Myoko-Togakushi Renzan -kansallispuistossa Naganon lähellä voi vaeltamisen lisäksi harrastaa SUP-lautailua Nojiri-järvellä, lähteä kajakkiretkelle tai bongailla lintuja Togakushi-metsän kasvitieteellisessä puutarhassa. Talvikuukausina toiminnassa on myös hiihtokeskus.

Lue lisää Japanin kansallispuistoista täältä.

Pyöräily on yksi parhaista tavoista tutkia Japanin monipuolisia maisemia ja vuodenaikojen kauneutta. Pyöräillessä pystyy välttämään ruuhkat, suuntaamaan maaseudulle ja nauttimaan alueen historiasta ja kulttuurista omaan tahtiin. Pyörävuokraamoja on Japanissa paljon.

Yksi Japanin kuuluisimmista pyöräilyreiteistä on kuuden saaren ja seitsemän sillan yli ulottuva Shimanami Kaido -pyöräilyreitti. Se yhdistää Hiroshiman prefektuurissa sijaitsevan Onomichin ja Ehimen prefektuurissa sijaitsevaan Imabarin. 70 kilometrin pituinen reitti sopii myös aloittelijoille, ja sen varrella on paljon pyörävuokraamoja ja levähdyspaikkoja. Lempeä merituuli ja uskomattoman hienot maisemat hellivät pyöräilijää koko matkan ajan.

Lue lisää Japanin kauneimmista pyöräilyreiteistä täältä.

Laskettelijoille ja lumilautailijoille Japani on paratiisi. Japanin vuoret ovat tunnettuja puuterilumesta, jota sataa siellä huomattavasti useammin kuin muualla. Syynä tähän ovat erityiset sääolosuhteet, jotka tekevät lumesta kuivaa.

Japanin hiihtokeskukset ovat tunnettuja tasokkaista majoitusmahdollisuuksistaan. Siellä talvimatkailija pääsee nauttimaan myös kuumista lähteistä ja hyvästä ruoasta.

Japanin saarista kuuluisin talviurheilukohde on Hokkaido, missä ilmasto on viileämpi kuin muilla saarilla. Hokkaidossa on useita hiihtokeskuksia, joista tunnetuin on Niseko, joka sijaitsee kahden tunnin automatkan päässä Sapporosta.

Hokkaidon Shiretoko-kansallispuistossa pääsee näkemään mahtavan jäätyneen Furepe-vesiputouksen, ja Akon-metsässä voi nauttia luonnosta vaikkapa fatbike-pyörän selässä.

Hokkaidon Tokachissa, minne pääsee Sapporosta junalla parissa tunnissa, on tarjolla esimerkiksi kuumailmapalloajeluita, joilla pääsee ihailemaan lumisia peltomaisemia yläilmoista. Ympäröivien vuorten ansiosta sää alueella on selkeä ja vähätuulinen niin, että kuumailmapallot pääsevät useimmiten matkaan.

Tokachin talvinähtävyyksiin kuuluu myös Taushubetsun silta, joka kesäisin katoaa Nukabira-järven pinnan alle. Talvella silta tulee näkyviin ja sitä pääsee ihailemaan läheltä jäätä pitkin kävellen.

Lue lisää talvimatkailusta Japanissa täältä.

Yksi aktiviteetti, johon Japani tarjoaa upeat mahdollisuudet, on sukeltaminen. Etelän lämpimät ja pohjoisen kylmät merivirrat risteävät Japanin rannikolla, mistä syystä alueen meriluonto on ainutlaatuinen yhdistelmä lämpimän ja viileän veden elämää.

Hokkaidossa kokeneet sukeltajat voivat harrastaa jopa jääsukellusta, kun taas esimerkiksi Shizuokassa pääsee sukeltamaan vasarahaiden kanssa, ja subtrooppisen ilmaston alueella sijaitsevassa Okinawassa voi nähdä laajalla skaalalla trooppisia kalalajeja ja värikkäitä koralleja.

Lue lisää sukeltamisesta Japanissa täältä.

Kattavan tietopaketin aktiivilomailusta ja luontomatkailusta Japanissa löydät täältä.

Artikkelin pääkuva: © Kyushu Tourism Promotion Organization