Norjalainen TV-yhtiö NRK lähettää Hurtigrutenin pohjoiseen kulkevan reitin Bergen-Kirkenes kokonaisuudessaan historiallisessa 134 tunnin mittaisessa suorassa lähetyksessä. Seuraa matkaa täällä.

Matka alkoi torstai-iltana 16. kesäkuuta Hurtigrutenin lähtösatamasta Norjan länsirannikolla sijaitsevasta Bergenistä. Kamerat seuraavat koko matkaa Venäjän rajalle Kirkenesiin, jonne laiva MS Nordnorge saapuu keskiviikkoaamuna 22. kesäkuuta.

Matkalle pääsee NRK:n sivulla myös jälkikäteen, kun kuljetun reitin pisteitä klikkaa sivun vasemmalla puolella olevalla kartalla.

(artikkeli julkaistu Avun numerossa 40/2009)

Mikä on sen juhlallisempaa kuin laivan tulo ja laivan lähtö? kysyy Ilmari Turja kirjassaan Ruijan rantaa ja Ruijan merta, kveenejä ja kinttupolkuja (WSOY 1928). Turja kuvaili suuria hyrttiryytejä, eli Hurtigruten-laivoja runollisesti näin: ”Laiva on suuri ja musta, aurinko paistaa kajottaa pitkin vettä, ja kaikki on hiljaa niinkuin sydänyöllä. Laituri natisee, meripojat juoksevat, köysiä heitellään ja ihmiset kurkottelevat kaiteen yli kaivattuja huulia.”

Hurtigruten-reitti perustettiin vuonna 1893, kun Norjan hallitus päätti muodostaa yhteyden maan etelä- ja pohjoisosien välille. Kapteeni Richard With ja hänen ystävänsä Anders Holte olivat jo pari vuotta aikaisemmin saaneet tehtäväkseen kartoittaa Norjan rannikon merialueita turvallisen kauppareitin löytämiseksi.

Reitin löydyttyä Within höyrylaivaVesteraalen kulki ensin Trondheimista Hammerfestiin ja myöhemmin Bergenistä Kirkkoniemeen. Kapteeni With kutsui jälkimmäistä reittiä nimellä ”den hurtige ruten” – nopea reitti, sillä pitkä

merimatka kesti vain seitsemän vuorokautta. Nykyään Bergenistä lähtee päivittäin laiva, joka kulkee 11 päivässä pohjoisen Kirkkoniemeen ja takaisin.

Hurtigruten muutti rannikon asukkaiden elämää monin tavoin: kun kirjeiden toimittaminen Trondheimista Hammerfestiin

oli aikaisemmin kestänyt kesäisin kolme viikkoa ja talvisin jopa viisi kuukautta, kulkivat viestit uuden laivareitin ansiosta perille muutamassa päivässä.

Hurtigruten toimii yhä posti-, tavara- ja matkustajalaivana, ja se on monelle norjalaiselle rannikkopaikkakunnalle elintärkeä tavaroiden ja ihmisten kuljetustapa. Siksi jokaisen laivan perässä hulmuaa komea Norjan postin lippu.

Hurtigruten-laiva MS Finnmarken huokuu rentoa arvokkuutta. Ja kun laiva irtoaa 01.30 Tromssan satamalaiturista, on hetkessä juhlan tuntua; aivan kuten Turja kuvaili kirjassaan 80 vuotta sitten.

Huhtikuun lopussa laivalla on väljää, koska kesäkauden sesonki alkaa vasta toukokuussa. Matkustajina on lähinnä saksalaisia eläkeläispariskuntia tai muutaman pysäkin välin matkustavia norjalaisia.

Illallispöytiin kokoontuu juhlamatkalla olevia seurueita: naapuripöytään tuodaan Ruotsin liput ja iltapukuihin sonnustautunut suku juhlistaa näyttävästi ja arvokkaasti vanhan herran syntymäpäiviä. Syntymäpäiväsankaria saapuu onnittelemaan koko keittiön väki tähtisädetikkujen kera. Onnittelulaulu kajahtaa tottuneesti: se raikaa ruokasalissa miltei joka ilta.

Hurtigruten on perinteisesti ollut monille merkkipäivämatkakohde, sillä ylellinen merimatka houkuttelee hääpareja, eläkkeelle jääviä ja pyöreitä täyttäviä aikuisia. Käytävillä ei näe sokerihumalassa kiljuvia ja juoksevia lapsia tai kännissä sekoilevia aikuisia, kuten ehkä Suomen satamista lähtevissä laivoissa.

Hurtigrutenilla ei ole tärkeintä se, mitä laivan sisällä tapahtuu. Pääosassa on Norjan länsirannikon luonto: näkymät ovat kuin postikortista, ja maisema vaihtuu jatkuvasti karummaksi tai vehreämmäksi riippuen kulkusuunnasta.

Matkan voi maisemien mukaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Reitti Kirkkoniemestä Tromssaan on hyvin karu ja kivinen, ja välillä näkyy pieniä kyliä ja kaupunkeja. Tromssasta Trondheimiin asti näkyy kapeikkoja ja vihreän vehreitä maisemia. Lofoottien saaristo saa jo haukkomaan henkeä.

Viimeisellä osuudella Trondheimista Bergeniin laiva kulkee hieman kauempana rannasta, öljy- ja kaasukenttien lähellä. Rannikolla näkyy maatiloja ja suuria kyliä.

Laivalla ei tarvitse kököttää päivästä toiseen, vaan tiheästi vaihtuvat satamat tarjoavat nähtävää ja retkikohteita. Laivalta järjestetään myös veneretkiä vuonoihin, jotta matkustajat pääsevät kokemaan meren tyrskyt ja maisemat läheltä.

Hurtigrutenin tunnelmaa ei voi kertoa valokuvin, vaan se täytyy kokea itse. Ihminen tuntee itsensä kovin pieneksi vuonojen ja vuorijonojen keskellä.

Tamperelaisella Marja Rantasella on varmasti Hurtigruten-matkailun Suomen ennätys: reissuja on takana jo viitisenkymmentä.

– Olin Norjassa bussimatkojen matkanjohtajana 90-luvun alussa ja näin Trondheimin satamassa kaksi samanlaista laivaa. Kun tulin Trondheimiin seuraavan kerran, näin laivat uudestaan. Päättelin, että kyseessä ei voi olla jokin satunnaisristeilyalus. Poikkesin turistitoimistoon kysymään paateista, ja virkailija katsoi minua vähän kummastuneena todetessaan, että ”sehän on Hurtigruten”, Marja muistelee.

– Hurtigruten on niin vanha traditio, että norjalaiset pitävät sitä itsestään selvänä. Minun olisi kai pitänyt jo nimestä hoksata, mikä Hurtigruten on. Koska en sitä hoksannut, matkatoimistovirkailija kertoi laivareitistä tarkemmin ja haki minulle aikataulut. Kiinnostuin reitistä, mutta en hypännyt vielä laivaan.

Suomalaisten matkailijoiden kiinnostus Norjaa kohtaan notkahti lamavuosina ja välittömästi niiden jälkeen, koska maa oli hinta-

tasonsa vuoksi keskivertomatkailijan ulottumattomissa. Bussimatkoillekaan ei enää löytynyt porukkaa entiseen malliin, ja matkatoimistojen oli pakko keksiä uusia houkutuksia. Marja ehdotti jo 90-luvun puolessavälissä ohjelmaan Hurtigruten-risteilyä, mutta meni vielä monta vuotta, ennen kuin matkatoimistot uskalsivat ottaa uutuuden ohjelmistoonsa.

– Alku oli varovaista, ja suomalaiset suosivat lyhyitä risteilypätkiä. Sana tuntui kuitenkin kiirivän, ja kun eräs lehti päätti järjestää lukijamatkan Hurtigrutenille vuonna 1998, ilmoittautui mukaan peräti 150 innokasta. Lehden täytyikin järjestää kaksi matkaa, jotta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan. Lähdin molemmille reissuille matkanjohtajaksi ja siitä lähtien olen vetänyt 4–5 ryhmää vuodessa.

Marja ei säästele kehuja, kun häneltä kysyy Hurtigrutenin suosion salaisuutta.

– En varmasti kyllästy tähän reittiin koskaan, sillä maisemat muuttuvat koko ajan. Näin sanovat myös laivojen kapteenit, jotka sahaavat rannikkoa edes takaisin vuodesta toiseen, Marja kertoo.

– Vuodenajat vaihtuvat, matkustajat vaihtuvat, laiva on miltei jatkuvasti liikkeessä ja satamissakin on aina jotain uutta nähtävää. Eihän tähän voi kyllästyä, Marja huokaa.

– Hurtigruten on minulle sitä, mitä Lapin lumo on toisille: siihen yksinkertaisesti rakastuu, ja siksi haluan aina palata takaisin. Sydämeni on Suomessa, mutta sieluni seilaa täällä.

Matkailutuotteena Hurtigruten on kehittynyt suomalaisille entistä mieluisammaksi: nykyään on saatavilla suomenkielisiä esitteitä ja Hurtigruten-kirja, jonka avulla matkustaja voi tarkasti seurata laivamatkaa ja 34 sataman tarjoamia nähtävyyksiä. Parhaillaan laivayhtiö suunnittelee suomenkielisiä nettisivuja. Nyt suomalaisia palvellaan englanniksi osoitteessa www.hurtigruten.com.

Hurtigruten-laivayhtiö on talouden taantuman kourissa siinä missä muutkin matkailuyrittäjät. Hurtigruten irtisanoo peräti puolet hallinnollisesta henkilökunnastaan tänä vuonna, koska se pyrkii säästämään palkkamenoissa 150 miljoonaa kruunua.

Varsinkin amerikkalaiset, britit ja ranskalaiset ovat varanneet täksi vuodeksi vähemmän risteilyjä kuin viime vuonna. Laivayhtiö ponnistelee säilyttääkseen amerikkalaisen asiakaskuntansa, koska täysristeilyitä tekevien joukossa heillä on noin kahdeksan prosentin osuus. Hurtigruten-risteilypaketteja olikin kesällä myynnissä hurtigruten.us-sivustolla peräti 50 prosentin alennuksella.

Hurtigrutenin mainoksia on näkynyt myös suomalaisten lehtien sivuilla. Kuuden päivän risteily näyttää suomalaisten matkanjärjestäjien sivuilla maksavan keskimäärin pari tonnia. Omatoimimatkailijan kannattaa katsoa tarjouksia Hurtigrutenin omilta sivuilta.

Jos koko risteilyyn ei ole varaa, voi Hurtigruteniin tutustua myös valitsemalla aloitus- ja lopetussataman itse. Hurtigruten.com-sivuilla on sekä etelään että pohjoiseen kulkevien laivojen aikataulut ja työkalut oman risteilypaketin suunnittelemiseen.

Lähteet: www.hurtigruten.com, www.visitnordland.no