Terhi Tuovinen alkoi julkaista luontokuvia Instagramissa vuonna 2015. Nykyään hänellä on yli 22 000 seuraajaa.

– Ehkä yleisin palaute on, että kuvissani on jokin tunnelma, joka sykähdyttää katsojaa. Koen kuvaavani sieluun meneviä hetkiä, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Tämän jutun lopussa Tuovinen jakaa neuvonsa, joilla jokainen voi ottaa parempia kuvia sosiaaliseen mediaan.

Monet luontokuvaajat erikoistuvat kuvaamaan tiettyä asiaa luonnossa ja pyrkivät tulemaan siinä mestarilliseksi. Tuovinen kuvaa sitä, mitä milloinkin sattuu Lapin luonnossa tulemaan vastaan.

Hän kuvaa soita, metsiä, tuntureita, jokia, riekkoja, vaaleanpunaisia taivaita, revontulia ja tykkylumen peittämiä puita.

– Ainoa rajaus on, että minua kiinnostaa kuvata vain pohjoisen ilmiöitä, eläimiä ja elementtejä. En koe tällä hetkellä minkäänlaista tarvetta kuvata Lapin ulkopuolella, Tuovinen sanoo.

Valokuvaamisesta tuli osa luonnossa olemista täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun Tuovinen hankki ensimmäisen järjestelmäkameransa. Vasta kuvataideopintojen myötä Tuoviselle kävi selväksi, että valokuvaus olisi hänen pääasiallinen kuvallisen ilmaisun välineensä.

Parhaat kuvat syntyvät, kun Tuovinen on luonnon keskellä yksin. Varsinkin yön yli kestävillä reissuilla hän pääsee tarkkailijan asemaan, jossa oma itse unohtuu. Silloin valokuvaaja on yhtä luonnon rytmin kanssa.

– En oikeastaan koskaan lähde luontoon kuvaamaan tiukasti jotakin tiettyä asiaa. Minulla voi olla löyhä visio, mutta luontoa ei voi kontrolloida. Siellä saattaa tapahtua mitä vain.

Joskus reissulla ei saa kuvan kuvaa, mutta joka kerran oppii jotakin.

– Vaikka sen, minne usva kerääntyy tiettyyn aikaan vuodesta tai milloin eri eläinlajit ovat aktiivisimmillaan.

Tuovinen työskenteli pitkään pohjoisen Suomen markkinointitehtävissä. Oman sisällöntuotantoyrityksen hän perusti pari vuotta sitten. Silloin hän myös päätti panostaa kaikkensa pohjoisen luonnon kuvaamiseen. Visuaalisten taitojen lisäksi Tuovinen janosi lisää tietoa luonnon toiminnasta ja alkoi opiskella bio- ja ympäristötieteitä.

Onko valokuvaaminen aina henkeäsalpaavan inspiroivaa, vai tuleeko Tuoviselle työssään edes joskus sellainen olo, että blaah?

– Jos tulee, se liittyy omaan mielentilaan. Jos en vaikka ole saanut kunnolla nukuttua tai minulla on nälkä tai kylmä. Silloin voi tulla fiilis, etten jaksa kuvata.

Siksi omasta olosta on tärkeää pitää huolta luontoretkillä.

– Kun on mukava ja lämmin olla, luonnosta löytyy aina ihailtavaa. Ei välttämättä valokuvattavaa, mutta omasta olemisestaan kuitenkin nauttii.