Tämä on upea paikka", Verneri Leimu ihastelee.

Hän on ensimmäistä kertaa Allas Sea Poolissa. Se on Helsingin Kauppatorin laidalle viime syyskuussa avattu yleinen sauna ja merikylpylä.

Paikka tekee kieltämättä vaikutuksen. Muissakin maailman pääkaupungeissa on yleisiä saunoja ja ulkoilmakylpylöitä, mutta tuskin missään näin keskeisellä paikalla. Näköetäisyydellä ovat Helsingin tunnetuimmat nähtävyydet, kuten Presidentinlinna ja Tuomiokirkko. 12 euron lipulla pääsee myös uimaan.

Leimu kroolaa altaan toiseen päähän. Pakkasta on kymmenen astetta, mutta se ei uimista haittaa. Allas on lämmitetty ja höyryää talviaamussa kuin Islannin kuumat lähteet.

Vedestä noustessa kylmyys puraisee, mutta ei hätää – viereisessä rakennuksessa odottaa kuuma sauna. Kipitämme puolijuoksua löyly­huoneeseen, ja Leimu viskoo vettä suurelle kiukaalle.

Allas Sea Pool on vain yksi Helsingin uusista yleisistä saunoista. Niitä on perustettu tällä vuosikymmenellä enemmän kuin aikoihin. Vuonna 2013 Merihakaan avautui Kulttuurisauna, ja viime kesän puheenaihe oli Hernesaaren uusi Löyly. Yleisiä saunoja on tulossa myös esimerkiksi Jätkäsaaren uuteen kaupungin­osaan ja Lonnan saareen.

Saunomisen ympärille syntyi myös viime vuonna ensimmäistä kertaa vietetty Helsinki Sauna Day, jonka aikana yksityiset saunat avaavat ovensa vieraille. Voidaan puhua jo saunabuumista.

Vielä kymmenen vuotta sitten yleisiä saunoja pidettiin historiallisina jäänteinä. Tuolloin Helsingissä sinnittelivät vain perinteikkäät Arlan ja Kotiharjun saunat sekä Sauna Hermanni.

Miksi saunominen kiinnostaa taas?

Kysytään saunakaveriltamme Verneri Leimulta. 43-vuotias Leimu työskentelee suunnittelijana design- ja mainostoimistossa. Hän on käynyt Helsingin yleisissä saunoissa 1990-luvun lopulta asti ja saunoo pari kolme kertaa viikossa.

Leimu pureutuu ilmiöön kokeneen mainosmiehen näkemyksellä.

"Tässä ajassa kaivataan aidompia ja luonnollisempia juttuja, oli kyse sitten ruuasta, muodista tai meikeistä. Ja sauna on juuri sitä. Miksi mennä jossakin kauppakeskuksessa toimivaan day spahan, kun voi mennä saunaan?"

Leimu uskoo, että kyse on myös vastareaktiosta hektiselle someajalle. Sauna on yksi harvoista paikoista, joihin puhelinta ei vielä oteta mukaan. Kaiken muun lisäksi saunominen on hyvää vastapainoa ylisuorittamiselle.

"Ihmiset paiskovat 12 tuntia töitä ja menevät sitten rehkimään fitnessklubille. Kyllähän siinä kamelin selkä katkeaa. Saunassa ei tarvitse suorittaa."

Rauhoittumista ja rentoutumista Leimu hakee itsekin saunasta. Hän saunoo usein yksin eikä välttämättä aina keskustele lauteilla muiden kanssa.

"Se on hyvä tapa olla hetken aikaa itsekseen. Tauko melusta ja stressistä."

Rentouttavaa on myös se, että löylyssä kaikki ovat tasa-arvoisia.

"Ei ole arvomerkkejä eikä käyntikortteja. Kukaan ei esitä mitään."

Leimun suosikkeja Helsingin saunoista ovat esimerkiksi Yrjönkadun uimahallin puulämmitteinen sauna sekä Arlan ja Kotiharjun saunat Kalliossa. Hän on kiertänyt saunoja niin Helsingissä kuin ulkomaillakin.

Leimua viehättää se, että joka paikassa on oma tunnelmansa. Kallion perinteisissä saunoissa saattaa vodkapullo kiertää ja jutut olla ronskeja. Vuosaaren uimahallin saunassa taas näkyy alueen monikulttuurinen luonne.

"Laskin kerran, että lauteilla puhuttiin kahdeksaa eri kieltä."

Entä Allas Sea Pool? Mitä mieltä Leimu on paikasta ensimmäisen kerran perusteella?

Sauna on hänen mukaansa perushyvä, mutta kokonaisuus ulkouima-altaineen nostaa arvosanaa kiitettävän puolelle. Leimu kiittelee myös sitä, että paikka aukeaa jo aamuvarhain. Se kun mahdollistaa aamusaunan jo ennen töihin menoa.

Saunominen on rauhoittumista, mutta se voi myös olla tapa viettää aikaa ystävien kanssa.

Kallion Arlassa saunomiseen valmistautuu Hilma Salonen ystävineen – tai oikeastaan serkuksineen. Viisihenkiseen mimmiporukkaan lukeutuu hänen siskonsa Iines Salonen ja heidän serkkunsa Katja ja Kirsi Kujala. Ainoa suvun ulkopuolinen jäsen on Heidi Säynäjoki.

Arla on kolmekymppisten ystävysten suosikkisauna. Se sijaitsee rosoisella sisäpihalla, ja ympärillä on sekä vanhoja kivitaloja että DDR-tyylistä betoniarkkitehtuuria. Rappukäytävän seinillä on esillä valokuvanäyttely, ja pukuhuoneen ikkunalaudalla on "matkalaukkudivari", josta voi lainata tai ostaa kirjan. Saunomaan pääsee 12 eurolla.

Ystäväporukka saunoo yhdessä useita kertoja vuodessa. He ovat muun muassa vuokranneet vuoron jurttasaunasta, joka pystytetään Töölönlahdelle Helsinki-päivän aikoihin kesäkuussa. Myös siirtolapuutarhojen ja Helsingin saariston saunoja on kierretty yhdessä.

Saunominen on ystävyksille hyvä tapa viettää aikaa ja voittaa monissa asioissa esimerkiksi baarissa istumisen.

"Saunassa ei tarvitse miettiä, onko tukka likainen ja millaiset vaatteet on päällä", Hilma Salonen perustelee.

"Sauna on myös hyvä paikka jutella kaikki kuulumiset rauhassa läpi. Ei tarvitse huutaa baarin melun yli", Iines-sisko jatkaa.

Naiset arvelevat, että saunatrendiä selittää ainakin yhteisöllisen kaupunkikulttuurin nousu, johon voi laskea mukaan myös Ravintolapäivän kaltaiset ilmiöt.

"Jossakin vaiheessa ajateltiin, että kaikilla olisi kotona oma kuntosali ja leffateatteri, ja ihmiset olisivat siellä. Sitten huomattiin, että onkin mukavampi tutustua ihmisiin ja tehdä asioita yhdessä", Salonen analysoi.

Uusi yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi Kalasataman Sompasaunassa. Se aloitti vuonna 2011 puolianarkistisena talkooprojektina. Kaupunki purki saunan moneen otteeseen, mutta se rakennettiin aina uudestaan.

Nykyään Sompasaunalla on lupa, vuokra­sopimus ja Helsingin kaupungin toissa vuonna myöntämä kulttuuripalkinto.

Salonen arvelee, että yleisten saunojen suosio on kasvanut myös laatutietoisuuden noustessa.

"Tuntuu, että ihmiset eivät enää arvosta pieniä kerrostalosaunoja. Mieluummin mennään hyvään yleiseen saunaan."

Arlaa porukka kehuu erityisen kodikkaaksi. Hilma Salosen mielestä se muistuttaa itse asiassa hieman heidän mummolansa saunaa.

Uusiin designsaunoihin verrattuna paikka on karu. Löylyhuone on kuin betonibunkkeri, eikä ikkunoista näy avomerelle. Se ei näitä saunojia haittaa.

"Arla ei ehkä näytä yhtä hyvältä, mutta täällä on ajateltu pieniä käteviä asioita. Lauteilla on esimerkiksi puunojat, jotka saa selän taakse, ja pukuhuoneesta löytyy erillinen peili­huone, jossa voi föönata", Salonen sanoo.

Eikä saunomisen salaisuus piile ulkoisissa seikoissa.

"Kaiken ydin on löylyhuoneen hiljainen, rauhallinen fiilis. Vaikka olisi miten huono päivä, niin olo on parempi aina kun sieltä tulee ulos. Tuntuu kuin olisi jonkin uuden alussa", Salonen summaa.

Allas Sea Pool on parhaillaan remontissa ja aukeaa keväällä 2017.

Arkkitehti Tuomas Toivosen ja hänen vaimonsa Nene Tsuboin perustama sauna Merihaassa soveltuu hyvin omaa rauhaa hakevalle, sillä sinne ei oteta yli kolmen hengen seurueita. Suojaiselta sisäpihalta on mukava katsella merelle. Vilvoittelutilassa soi usein klassinen musiikki, ja takassa palaa tuli. Lippu 15 e. kulttuurisauna.fi

Lapinlahden vanhassa mielisai­raa­la­­ssa toimii nykyään kult­tuu­rikeskus, jonka yhteydessä on yleinen sauna. Miljöö on upea ja historiastaan huolimatta rauhoittava. 1880-luvulla rakennetun saunan tunnelma vetää mietteliääksi. Ei voi olla ajattelematta, ketkä kaikki täällä ovat sadan vuoden aikana saunoneet. Lippu 7 e. lapinlahdenlahde.fi

Vuonna 1928 valmistuneen uimahallin koristeellinen tila tuo mieleen kylpylän. Ota lepohytti toisesta kerroksesta (14 e/2 t). Hintaan kuuluu kylpytakki, pyyhe sekä käyttöoikeus toisen kerroksen höyrysaunaan, puulämmitteiseen saunaan ja infrapunasaunaan. hel.fi 

Näyttelijä Jasper Pääkkösen ja kansan­edustaja Antero Vartian perustaman yleisen saunan arkkitehtuuri on kerännyt ihastelua. Hernesaaren merimaisemat, iso puulämmitteinen sauna, kookas savusauna ja erikseen varattava tilaussauna. Iltaa on helppo jatkaa Löylyn ravintolassa, baarissa tai kesäisin terassilla. Lippu 19 e. loylyhelsinki.fi

1950-luvulla perustettu yleinen sauna sijaitsee Hermannin kaupunginosassa. Lauteilla riittää tilaa, sillä miesten puolelle mahtuu 30 saunojaa ja naisten puolelle 20. Sauna Hermannista saa myös pikkusyötävää, ja siellä on järjestetty jopa saunadiskoja! Lippu 10 e. saunahermanni.fi

Tunnelmallinen puusauna Meilahden huvila-alueella on ensisijaisesti tilaussauna, mutta siellä järjestetään myös kaikille avointa lenkkisaunaa maanantaisin ja keskiviikkoisin. Menneen ajan henkeä huokuva 1800-luvun hirsirakennus on vanha tupakeittiö, joka on tuotu Tuusulasta Helsinkiin. Lenkkisauna 16 e. punsseli.fi