Kirkolla oli tiukka ote suomalaisen sielunelämästä 1960-luvulla. Se määritti myös parisuhdetta. Moni nainen meni naimisiin ja hankki lapsia sen ensimmäisen eli ainoan seksikumppaninsa kanssa.

Tiukkuuden taustalla oli sotavuosien löyhä meno. Suomalaiset olivat sotien jälkeen ilakoineet, mistä todisteena on suurten ikäluokkien syntyminen. Uutteruus seksin saralla alkoi huolestuttaa valtaapitäviä.

– Pelättiin, että tilanne karkaa käsistä. Kansan piti keskittyä työntekoon eikä seksiin. 1950-luku oli moraalisesti poikkeuksellisen tiukkaa aikaa, suomalaisen seksitutkimuksen uranuurtaja, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo.

Moni koki eka kertansa taivasalla. Maaseudulla seksiä harrastettiin enimmäkseen kesällä, ulkona ja ulkorakennuksissa.

Tutkijat Kontula ja Elina Haavio-Mannila keräsivät kirjoituskilpailussa suomalaisten nuoruuden seksielämäkertoja. Eräs mies kertoi tyttöystävänsä ulkonukkumapaikasta:

”Makasimme yhdyntäasennossa, mutta Ainon toivomuksesta en vienyt toimitusta loppuun. Hyväilimme toisiamme. Aino oli märkä ja minä työnsin sormeani hänen sisäänsä. Mutta en muista, että Aino olisi pidellyt kaluani.”

Mitä täsmälleen peiton alla tai peiton päällä tapahtui?

Kaikki oli keksitty, mutta 1960-luvulla vain vähemmistö oli tyydyttänyt kumppaniaan käsin, kun nykyään sen ovat tehneet lähes kaikki. Suuseksi oli harvinaista, kun nyt siitä on kokemusta lähes kaikilla. Juuri kenelläkään ei ollut kokemusta anaaliseksistä. Näin kertoo Finsex-tutkimus.

– Ajan henki oli se, että seksi on oikein vain rakastavan parin kesken, Sexpon seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell sanoo.

Itsetyydytykseen suomalaiset vapautuivat 60-luvulla pikku hiljaa. Puolet suomalaisista harjoitti tai ainakin kokeili sitä.

– Se oli ollut tabu. Vielä 50-luvulla suomalaisissa koulukirjoissa psykiatrit varoittelevat ja pelottelivat itsetyydytyksestä, Kontula kertoo.

Näin nuori mies kertoi tunteistaan kirjoituskilpailussa:

”Huono omatunto oli hirvittävän ahdistavaa. Olin lukenut jostakin kirjasta, että itsetyydytys tylsyttää aivot ja ihmisestä tulee mielisairas. Koetin kaikkeni päästäkseni eroon siitä. Panin jopa kerran kaksi sormeani avonaisen Raamatun päälle ja vannoin Jumalalle, etten koskaan enää…”

Sauna-Suomi ei hyväksynyt alastomuutta julkisuudessa, ja Jallu oli kaikkea muuta kuin pornolehti.

Tabe Sliooria pidettiin rohkeana. Riitti, että hänellä oli avara kaula-aukko ja hän seurusteli naimisissa olevan kaupunginjohtajan kanssa.

Moni sai tyydytystä katsomalla naisten alusvaatemainoksia

Ehkäpä helpotusta toi myös Apu-lehti. Avussa oli 60-luvun puolivälissä vakioaukeama, jossa ujot neitoset esiintyivät uimapuvuissa ja bikineissä.

Ruotsista löytyi rohkeita julkaisuja. Ruotsalaiset ja tanskalaiset tekivät myös pornofilmejä, joita pyöritettiin Helsingin elokuvateattreissa.

Seksikevät iski vuonna 1965. Silloin nuoret lääketieteen opiskelijat kokivat herätyksen ja kyseenalaistivat kaiken. Nyt piti jakaa valistusta kansalle.

Radikaali sivistyneistö alkoi pitää Helsingissä tilaisuuksia seksuaalisuudesta ja jakaa kondomeja kadulla. Lehdissäkin alettiin kirjoittaa seksistä.

Sexpo-yhdistyksen kokouksissa tunnelma oli katossa. Perustajajäsen Helena Lyyra muistelee Sexpon historiikissa:

”Kokouksissa puhuttiin vähän siihen sävyyn, että pitää naida ja usein ja kaiken päälle vielä nauttia. Ehdotinkin kokouksien lopussa, ettemme unohtaisi niitä ihmisiä, joiden sukupuolivietti tulee tyydytetyksi vähän vähemmällä.”

Syrjähypyt tulivat muotiin paremmissa piireissä 60-luvun lopulla. Myös rinnakkaissuhteet olivat pikantti lisämauste.

– Nykyään parisuhteessa uskottomuutta ei hyväksytä, vaikka asenteet seksiin ovat muuten vapaita, Kontula vertaa.

Seksikeväällä 1965 oli käytännöllinen vaikutus. Pian suomalaiset nuoret hankkivat ensimmäiset seksikokemuksensa kaksi vuotta aikaisemmin kuin ennen.

– Varmasti 80 prosenttia ihmisistä oli sellaisia, jotka eivät näkyneet eivätkä kuuluneet missään. Vapautuminen keskittyi Helsinkiin, muualla siitä ei välttämättä mitään kuultukaan, Sundell sanoo.

Amerikan hipit nauttivat toistensa kehoista, kommuunielämästä ja huumeista. Suomessa hippeily jäi harvojen herkuksi.

Nuorilla alkoi olla enemmän rahaa, ja he liikkuivat laajemmalla alueella. Joillakin oli autoja, ja niissähän oli tilaa sekstailulle.

60-luvun lopulla aviomiehestä haaveilu vaihtui poikaystävästä unelmoimiseen. Ensin pitkä pihtaus, sitten rakkaus ja sitten vasta yhdyntä.

Asennetutkimuksen mukaan valtaosa nuorista naisista ei kuitenkaan hyväksynyt seksiä seurustelusuhteen aikana.

– Ehkäisyn saatavuus parani. Ei-toivotun raskauden pelosta vapauduttiin. Se oli huikean iso muutos, Sundell sanoo.

Laittomia abortteja on laskettu 60-luvulla tapahtuneen 18 000–27 000 vuodessa.

Abortti vapautui 1970-luvulla, ja homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos.

Oli pitkä matka 70-luvun villeihin vuosiin, jolloin opiskelijapiireissä naiset alkoivat käyttää alkoholia. Se riisui estot.

Eräs mies kertoi, että flirttailu loppui. Kiintymyksellä ei ollut enää väliä. Kysyttiin suoraan:

”Lähdetäänkö teille nussimaan? Tytöt kai halusivat koittaa, miltä tuon kanssa tuntuu. Ja kaveriporukoissa vertailtiin.”

Lähteinä: Osmo Kontula – Elina Haavio-Mannila: Matkalla intohimoon – Nuoruuden hurma ja kärsimys seksuaalielämäkertojen kuvaamana sekä Henriikka Sundell: ”Oikealla asialla oikeaan aikaan” – Sexpo 1969–2014.