Käytettyä autoa ostaessa olisi hyvä tehdä huolellinen koeajo. Sellaisen toki alkukesästä teimme, kun hankimme viisi vuotta vanhan Volkswagen Caddy Maxin puolen vuoden käyttötestiin. Kakkosvaihteella autoa ylämäkeen kaasuttaessa vasemman puolen vetonivelistä tai vetoakselista kuului voimakasta rutinaa, joten selvää oli, että auto pitäisi laittaa kuntoon ennen kaupantekoa.
Aikataulusyistä sovimme kuitenkin niin, että ostamme auton saman tien ja Vantaan Car Next hoitaa sen sitten jälkikäteen kuntoon. Olihan auto täysin ajokelpoinen. Kenties se oli virheliike, tai sitten ei – aika näyttää. Joka tapauksessa Caddya on saanut käyttää korjaamolla tämän yhden ja saman vian takia turhan monta kertaa. Ensin autoon vaihdettiin tarvikeosa, joka osoittautui vialliseksi. Sitten VW:n alkuperäisosa – ikävä kyllä rutina ei loppunut vielä siihenkään.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa uutta osaa on nyt sitten jälleen laitettu tilaukseen ja korjaamokutsua odotellaan. Edessä on vetoakselin vaihto, joten puhutaan arviolta noin tuhannen euron kustannuksesta. Nähtäväksi jää, alkaako vetoakselin lisäksi Car Nextin suunnalta kuulua rutinaa, kun viereisessä rakennuksessa sijaitsevan sijaitsevan korjaamon lasku tulee myyjälle hyväksyttäväksi. Sinänsä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää: alkuperäinen – jo ennen kaupantekoa – havaittu vika, joka oli sovittu korjattavaksi. Nyt se vain vihdoin pitäisi saada kuntoon.
Sinänsä saimme tässä hyvän oppitunnin. Kauppoja ei tietenkään olisi kannattanut sinetöidä ennen kuin auto oli täysin korjattu. Myyjäliikkeen motivaatio asian kuntoon saattamiseksi ei ole erityisen korkealla, kun rahat ovat jo tilillä. Melkein voisi ajatella, että päinvastoin. Alkaa olla hieman rasittavaa, kun pitää alvariinsa ravata korjaamolla saman asian takia. Mutta niin vain menee vanhakin joskus vipuun, vaikka ei tässä ihan ensimmäistä autokauppaa oltu tekemässä.
Muutoin caddy on tarjonnut huoletonta ajoa ja itse asiassa varsin mukavia ajokilometrejä. 2-litraisen TDI-moottorin alavääntö on muhkeanpuoleinen 340 Nm (kierrosalueella 1750-3000), joten sinänsä ei mikään ihme, että etuvetoisen auton vetonivelet ovat kovilla. Hyvää on myös se, että tällaisella vääntömonentilla vaihtamisen kanssa ei ole niin kovin tarkkaa. Kolmonen on itse asiassa aika hyvä yleisvaihde sekalaisessa kaupunkiajossa – koko ajan ei tarvitse olla lykkimässä uutta pykälää sisään. Ei tosin, että vaihtaminen olisi mitenkään erityisen työlästä: Caddyn 6-nopeuksinen manuaaliboksi on varsin sulavatoiminen ja täsmällinen.
Iso, pakettiautomainen kuljetin ei ole aerodynaaminen ihme, mutta siitä huolimatta kulutus on pysynyt aisoissa maantie- ja moottoritieajossakin. Karvan päälle viiden litran lukemiin on helppo päästä. Kaupungissa kulutus on liikkunut välillä 6,5–6,9 l/100 km, joten Caddya voi pitää sangen taloudellisena autona.
Mukavuusvarusteita autossa on riittävästi, vaikka automaatti-ilmastointi toki olisi poikaa. Mutta kyllä kylmälaitetta ja puhallusta oppii käsipelilläkin säätämään – eihän tässäkään asiassa olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
