Tiesitkö, että toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ummetusta ja ripulia, esiintyy ajoittain yli puolella länsimaiden väestöstä? Valtaosa ei kuitenkaan hakeudu niiden takia tutkimuksiin, koska oireet ovat ohimeneviä eivätkä varsinaisesti haittaa elämää. 

Ärtyvän suolen oireyhtymässä oireita on usein, ja ne voivat haitata arkea suuresti. Vaiva on varsin yleinen: noin 10 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii siitä.

– Ärtyvän suolen syitä ei täysin tunneta. Oireet voivat mahdollisesti johtua siitä, että suoliston kivunaistimiskynnys on alentunut tai suoli supistelee poikkeavasti. Taustalla voi olla stressiä ja jännitystä. Asiaan voi vaikuttaa myös se, mitä ja miten syömme ja millaisia suolistobakteereita meillä on tämän seurauksena, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Tiina Kojo Mehiläisestä. 

Oireita aiheuttavat etenkin huonosti imeytyvät FODMAP-hiilihydraatit. Niitä on runsaasti ruis-, vehnä- ja ohraleivässä sekä kaaleissa ja sipulissa, pavuissa ja herneissä, kivellisissä hedelmissä, hunajassa ja ksylitolissa. FODMAP-hiilihydraatit saavat suoliston huonot bakteerit villiintymään, mutta niiden välttäminen helpottaa oireilua.

– Ärtyvälle suolelle on tyypillistä, että suolen toiminta vaihtelee ripulista ummetukseen. Usein vaivaan liittyy vatsakipu, joka lievittyy ulostaessa. 

Pahimmillaan ärtyvä suoli juoksuttaa vessassa aina ruokailun jälkeen. Lisäksi oireina voi olla ilmavaivoja ja turvotusta. Joillakin on kaikkia oireita, kun taas toisilla pääongelmana on esimerkiksi ummetus.

– Vastaavia oireita liittyy elimellisiin sairauksiin, kuten keliakiaan, laktoosi-intoleranssiin ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Nämä sairaudet on ensin suljettava pois lääkärin vastaanotolla. Ärtyvän suolen diagnoosiin vaaditaan, että oireet ovat kestäneet ainakin kolme kuukautta, ja niitä on ollut vähintään kerran viikossa, Tiina Kojo kertoo.

Parantavaa hoitoa ärtyvään suoleen ei ole, mutta elämäntapa- ja ruokavaliomuutoksilla oireilua voidaan lievittää. Eteenpäin päästään pelkästään kartoittamalla oireita aiheuttavat ruoka-aineet ja välttämällä niitä. Myös kuidun riittävään saantiin kiinnitetään huomiota. Kuidulla saadaan suoleen massaa, joka sitoo ympärilleen vettä. Tämän seurauksena turvotus helpottuu.

Myös ruokailurytmiin on syytä kiinnittää huomiota. Vatsa voi paremmin, kun syö säännöllisesti ja kiireettä mieluummin vähän kerrallaan kuin yhden raskaan aterian vuorokaudessa. Vatsa pitää myös säännöllisestä liikunnasta, sillä liikunta edistää vatsan toimintaa ja laukaisee stressiä. Istumatyö ja jatkuva paikallaan oleminen voivat lisätä vatsavaivoja.

Jos kotikonstit eivät auta, ärtyvän suolen oireita voidaan hoitaa lääkkeillä. Vatsakivun hoidossa käytetään suolen seinämän lihassupistuksia estäviä lääkkeitä. Ripulia hoidetaan loperamidilla ja ummetusta laksatiiveilla.

Toinen tavallinen toiminnallinen vatsavaiva on dyspepsia. Sillä tarkoitetaan ylävatsan alueen toistuvia vaivoja, kuten närästystä, rintakipua, polttelua ja varhaista kylläisyyden tunnetta. Hapanta nestettä tai ruokaa voi nousta suuhun.

– Ruokavaliolla on selkeää vaikutusta dyspepsian syntyyn. Etenkin rasva, mausteet, kahvi, alkoholi, sitrushedelmät, hiilihapolliset juomat ja suklaa aiheuttavat ylävatsavaivoja. Taustalla voi olla myös ylensyönti tai tupakointi, Tiina Kojo sanoo.

Dyspepsian ensiapuna käytetään reseptivapaita närästyslääkkeitä. Niiden kuuriluontoinen käyttö on turvallista. Ei ole näyttöä, että ne lisäisivät mahasyöpäriskiä. 

Entä sitten dementia? Vuonna 2016 julkaistiin saksalaistutkimus, jonka mukaan protonipumpun salpaajia säännöllisesti käyttävillä olisi 44 prosenttia suurempi riski sairastua dementiaan kuin muilla samanikäisillä.

– Ei ole selvää näyttöä siitä, että happosalpaajien käyttö kasvattaisi dementian vaaraa, mutta lisätutkimuksia on varmasti tulossa, Kojo toteaa.

Jos lääkkeistä ja ruokavaliomuutoksista ei ole apua, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Tämä voi määrätä potilaan tarvittaessa ruokatorven ja mahalaukun tähystykseen. Tutkimuksella pois suljetaan muun muassa ruokatorventulehdus ja mahahaava.

– Jos kyse on vain dyspepsiasta, hoito jatkuu mahdollisesti isommilla annoksilla närästyslääkkeitä. Lääkkeitä käytetään myös pitempään. Apua voi saada lisäksi siitä, että syö kerralla vain vähän eikä mitään ennen nukkumaan menoa. Sängyn pääty kannattaa kohottaa, koska tällöin hapot eivät pääse nousemaan nieluun.

Myös paksusuoli on syytä tähystää, jos vatsavaivat pahentuvat, ulosteen mukana vuotaa verta tai suolisto vaivaa öisinkin. Hälyttäviä merkkejä ovat myös tahaton laihtuminen, oksentelu sekä suolen toiminnan äkilliset muutokset, etenkin yli 50-vuotiailla. 

– Paksusuolen tähystys selvittää, johtuvatko oireet haavaisesta paksusuolen tulehduksesta eli colitis ulcerosasta tai Crohnin taudista. Joskus kyse voi olla myös suolistosyövästä, Tiina Kojo sanoo.

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa ovat tulehduksellisia suolistosairauksia. Ensin mainittu esiintyy yleisimmin ohutsuolessa, kun taas jälkimmäinen on paksunsuolen limakalvon sairaus. Alttius sairastua on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen arvellaan liittyvän myös ympäristötekijöitä. Syitä on etsitty länsimaisesta ruokavaliosta, antibioottien käytöstä ja korkeasta hygieniatasosta.

– Molempia tauteja voidaan luonnehtia nuorten aikuisten sairauksiksi, sillä tyypillinen sairastumisikä on 15–35 vuotta. Hoitona käytetään erilaisia lääkkeitä pitkäaikaisesti ja vaikeimmissa tapauksissa leik­kausta.

1. Vähennä hiilareita. Liiallinen leivän syönti voi saada vatsan kenkkuilemaan. Oireita aiheuttavat etenkin ruis-, vehnä- ja ohraleivät, joissa on paljon FODMAP-hiilihydraatteja. Kokeile kauraleipää tai gluteenitonta leipää. 

2. Lisää kuidun saantia. Suositeltavia kuitulisiä ovat ispaghulan-siemenkuoriuute eli psyllium sekä pellavan ja chiamarjojen siemenet. Käyttö tulisi aloittaa varovasti, sillä isot määrät lisäävät vatsavaivoja. Käyttöä tulisi myös jatkaa ainakin 1–2 kuukautta, jotta siitä olisi hyötyä.

3. Juo riittävästi. Ärtyvästä suolesta kärsivän on tärkeää juoda vettä 1,5–2 litraa päivässä. Mehuja ja limsoja kannattaa vältellä, koska niissä on vatsaa ärsyttäviä hiilihydraatteja. 

4. Puolita purkka. Ole tarkkana ksylitolia sisältävien tuotteiden kanssa, sillä myös ksylitoli ärsyttää vatsaa. 

5. Syö säännöllisesti. Nauti useita pieniä aterioita päivän mittaan. Näin annoskoot pysyvät kohtuullisina eikä vatsa kipeydy ylensyönnin takia. Aterioi rauhallisesti: jos hotkit ruokasi, nielet enemmän ilmaa. Liika ilma venyttää suolta ja tuntuu vatsa­kipuna. 

6. Liiku riittävästi. Päivittäin on hyvä liikkua ainakin puoli tuntia. Pelkästään hyötyliikunnasta ja kävelylenkkeilystä on vatsan toiminnalle hyötyä. 

7. Vältä tupakointia ja alkoholia. Nauti alkoholia vain kohtuudella, sillä alkoholi voi häiritä suoliston hyötybakteerien toimintaa ja aiheuttaa vatsaoireita. Myös tupakointi ärsyttää vatsaa.

8. Kokeile maitohappobakteereja. Maitohappobakteerit voivat vähentää turvotusta ja lieventää ilmavaivoja, mutta selkeää näyttöä niiden hyödystä ei ole.

9. Asioi vessassa päivittäin. Mene vessaan joka päivä istunnolle, vaikkei sinulla olisi hätä. Tämä voi johtaa siihen, että suoli alkaa toimia säännöllisesti tai ainakin paremmin.

Päivitetty 31.8.2020 – Julkaistu 2.10.2017