Teatteri Jurkan Putkinotko koki mullistuksen vielä vajaa kuukausi ennen ensi-iltaa, kun näytelmän ainoa esiintyjä Tiina Weckström jouduttiin terveyssyistä vaihtamaan. Viime tipassa mukaan hypännyt Tommi Eronen on kuitenkin suoraan sanottuna loistava. Eronen rakentaa lukuisat hahmonsa pienillä eleillä, ilmeillä, puhetavan muutoksilla ja minimaalisella rekvisiitalla, mitä kaikkea hillitön käsikirjoitus vielä tukee. Lopputulos on hersyvän hauska. Ainoa pieni miinus tulee tavasta esittää torppariperheen poikaa, jonka hiljaisesta puheesta ei tahdo saada selvää.

Joel Lehtosen klassikkoromaaniin pohjautuvassa Putkinotkossa on kaikki kohdallaan. Jurkassa tehdään pienessä tilassa kekseliästä teatteria yksinkertaisen nerokkaalla lavastuksella (Mika Haaranen ja Tuomo Rämö). Tuomo Rämö on tehnyt hyvää työtä myös dramatisoinnissa ja ohjauksessa.

Putkinotkon keskiössä on kyvyttömyys ymmärtää toista. Tilanomistaja Muttisen ja torppariperhe Käkriäisten välit eskaloituvat, vaikka periaatteessa molemmilla on yritystä tulla toimeen. Eräänlaisessa monologiversiossa, jossa yksi näyttelijä esittää kaikki roolit, vielä korostuu ajatus siitä, että ovatko ihmiset nyt lopulta niin erilaisia. Jos yrittäisimme herkemmin ymmärtää toisiamme ja toistemme ajatusten ja toimien taustoja, tulisimmeko paremmin toimeen? Katsojille on luvassa paitsi naurua, myös ajateltavaa.