Ajelin tammikuussa pari viikkoa vuosimallin 2011 Ford Focuksella. Auto on ikäisekseen hyvässä kunnossa, ja sillä on rullattu vain 150 000 kilometriä. Focus pörräsi menemään lumissa ja pakkasissa pääosin ihan mallikkaasti, mutta olihan se meno vähän toisenlaista kuin nykyautoilla liikuttaessa.

Talvella tarvitaan lämpöä, ja sitä Focuksen kamiinasta irtoaa riittävästi. Lämppäriä säädellään täysin manuaalisesti, eli vipstaakeja saa olla koko ajan kääntelemässä. Tämä sujuu hyvin, sillä säätimet ovat isokokoiset ja sitä kunnollista, kierrettävää sorttia. Ratin lämmitystä autossa ei tietenkään ole, joten hanskoille on käyttöä. Peffagrilli paahtaa hyvin, ja niinpä takalisto ei ole jäätymisvaarassa. Huima juttu on se, että Focuksessa on lämmitettävä tuulilasi.

Fordin moottori on 1,6-litrainen turbo. Vääntöä myllyssä on mukavasti, joten pykälässä on aina mahdollisimman iso vaihde.

Yhtenä kaaosmaisen lumisena päivänä oli pakko lähteä kauppaan. Peruutin pihasta kadulle, joka oli jäänyt auraamatta. Tämä oli sinänsä hyvä asia, sillä auran tekemää vallia ei tarvinnut ruveta siivoamaan ennen liikkeellelähtöä. Uutta lunta oli kadulla varmaan 25 senttiä, ja jäin välittömästi kiinni hankeen. Jotenkin nitkuttelemalla pääsin lopulta kauppareissulle.

Paluusta kotipihaan muodostui täysi katastrofi. Minun olisi tietysti pitänyt kolata autokatokseen johtava pikku mäki puhtaaksi, mutta laiskuus voitti ja päätin yrittää perille vauhdin voimalla. Se oli paha virhe. Focus juuttui aina samaan paikkaan mäen puoliväliin.

Lopulta oli pakko antaa periksi ja tarttua lapioon. Tein mäkeen jonkinlaisen hyökkäysuran, peruutin kadun reunaan ja lähdin uuteen yritykseen. En vieläkään päässyt autokatokseen. Syitä oli ainakin kaksi. Mäkeen ei saanut riittävästi vauhtia, koska käännös kadulta pihaan on niin jyrkkä. Lisähaittana olivat Focuksen renkaat. Ihan aidot Nokian nastapyörät ne ovat, mutta vuodelta 2011. Taitavat olla vähän kovat, joten pitoa ei ole, vaikka nastat ovatkin tallella.

Nyt oli pakko hioa taktiikkaa. Päätin yrittää rohkeaa temppua. Eli vähän enemmän vauhtia koneeseen, ja terävä käännös käsijarrulla pihamäkeen. No sehän toimi! Focus nousi moottori karjuen töyrään päälle, ja kuski oli todella ylpeä taidoistaan. Ei olisi muuten onnistunut napista painettavalla sähköisellä seisontajarrulla.