Presidentti Sauli Niinistölle on Ukrainan valtiovierailun yhteydessä soviteltu rauhanrakentajan viittaa ja kaikkien kanssa toimeen tulevan diplomaatin titteliä.

Savu on tuskin hälvennyt Vladimir Putinin Suomen vierailun jäljiltä, kun Niinistö on jo istumassa samaan pöytään Ukrainan valtionjohtaja Volodymyr Zelenskyin kanssa – maassa, joka on käytännöllisesti katsoen sodassa Venäjän kanssa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt vierailun yhteydessä allekirjoitettava sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä.

Sopimus ei ole valtionsalaisuus vaan Suomelle pieni kansainvälisten suhteiden rutiinitoimi ja julkinen asiakirja, joka on nähtävillä ulkoministeriön verkkosivuilla.

Ukrainalle sopimus on huomattavasti mittavampi askel maan integraatiossa länteen.

Ukrainan länsi-integraatiosta Suomen kanssa tehty sopimus kertoo sikäli, että Suomella on vastaavat sopimukset useimpien EU-maiden, Norjan, Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa – sekä järjestöistä Euroopan Avaruusjärjestön ESA:n ja Naton kanssa. Venäjän tai Kiinan kanssa vastaavia sopimuksia ei ole tehty.

Tietoturvallisuussopimus Israelin kanssa nostatti kritiikkiä 2012, kun sitä sorvattiin eduskunnassa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula moitti sopimusta siitä, että se tekisi Suomen ja Israelin välisestä asekaupasta valtiosalaisuuden.

Samana vuonna solmittiin vastaava sopimus Yhdysvaltojen ja Suomen välillä. Se allekirjoitettiin Helsingissä ulkoministeri Hillary Clintonin Suomen vierailun yhteydessä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan valtioidenvälisilä tiedonvaihtosopimuksilla pyritään takaamaan luotettava tietojen vaihto.

– Israelin kanssa tehdyt sopimukset tuottavat moraalis-poliittista pohdintaa silloin tällöin. Sopimus sinänsä on tavanomainen toimi läntisten demokratioiden parissa, erityisesti EU-maiden välillä. Sopimus luo pohjan tietojen vaihtamiselle, mikä on mielestäni terveellistä demokratioiden välistä toimintaa, Aaltola sanoo.

EU-jäsenyys ja kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa liittävät Suomen länteen, eli puolueettomuuden osalta valinta idän ja lännen välillä on tehty jo aikoja sitten.

– Ukrainan osalta sopimus kertoo maan länsi-integraation etenemisestä. EU:lle se on lähialuepolitiikkaa, jossa Ukraina on nyt mukana. Jos katsoo karttaa, Suomen linkittyminen näyttää mielenkiintoiselta. Kaapelit meressä kulkevat Suomesta länteen. Niistä voi lukea merkityksiä.

Aaltola muistuttaa, että Ukraina on sodassa Venäjän kanssa.

– Kaikki linkittyminen länteen on Ukrainalle tärkeää. Uskon että he mielellään solmivat tällaisia sopimuksia länsimaiden kanssa. On hyvä, jos sopimuksen määrittelemillä standardeilla autetaan Ukrainaa luotettavassa tietojen käsittelyssä, joka on enemmän retuperällä kuin Suomessa.

Suomi-Ukraina yhteistyöstä Aaltola mainitsee maan koulutusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävän yhteistyön. Tässäkin yhteydessä on keskeinen kysymys, miten tieto kulkee ja mikä on ihmisten yksityisyyden suoja.

– Sopimus luo yhdenlaisen tilannekuvan. Suomella ei ole kahdenvälisissä Ukrainan kanssa ongelmia. Ukraina on tällä hetkellä demokraattinen valtio. Suomessa on perinteisesti katsottu hyvällä itäisen Euroopan maiden lähentymistä EU-maiden kanssa.

Suomi haluaa Aaltolan mukaan nähdä Ukrainan vapaana ja demokraattisena maana, jolla tulee olla mahdollisuus itse päättää kuulumisestaan kansainvälisiin instituutioihin.

– Ukrainasta itsestään on kiinni se, miten he panevat asiansa kuntoon, ja onko heillä jonain päivänä mahdollisuus EU-jäsenyyteen.

– En usko, että Suomen edun mukaista on, että Venäjällä on sanottavaa Ukrainan kehitykseen, joka suuntautuu länteen.

Presidentti Niinistön valtiovierailu Ukrainaan ajoittuu hetkeen, jolla Euroopassa on halua parantaa suhteita Venäjään.

– Siinä yritetään myös ratkaista Ukrainan alueella käytävää sotaa sekä saada jonkinlainen kestävä ratkaisu Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteeseen. Suomi pyrkii edistämään erityisesti Ranskan ajamaa prosessia ja auttaa Ukrainaa kriisin ratkaisussa samalla, kun luomme toimivia kaupallisia ja poliittisia suhteita.