Ruben Stillerille 1980-lukua kuvaavat kehitysoptimismi, kulutushedonismi ja surffaavat jupit
Näin meistä tuli me
Ruben Stillerille 1980-lukua kuvaavat kehitysoptimismi, kulutushedonismi ja surffaavat jupit
Apu-lehti täyttää 90 vuotta. Kuluneet vuosikymmenet ovat muovanneet Suomesta maan, joka se tänä päivänä on. Näin meistä tuli me -audiosarjassa kuullaan jokaiselle vuosikymmenelle yksi henkilökohtainen tarina.
26.5.2023
 |
Apu

6. 1980-luku ja länteen katsova kulutuskulttuurin Suomi: Ruben Stiller

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

Ruben Stiller syntyi vuonna 1961, ylioppilaaksi hän tuli 1980. Stiller sanoo syntyneensä hyvään aikaan: töihin pääsi heti aikuisiässä ja tulevaisuudennäkymät olivat valoisat. 80-luvulla kuluttaminen oli mahdollista yhä useammalle, yhtenä sen merkkinä yleistyneet ulkomaanmatkat. Suosituimpiin ravintoloihin jonotettiin.

Stillerin mukaan 80-luku oli ainutlaatuinen sukupolvikokemus. Vuosikymmentä kuvaavat citykulttuuri, kehitysoptimismi, ikkunoiden avaaminen Eurooppaan sekä kulutushedonismi.

Se oli jätkien, menestyvien kukkojen ja hyvä veli -verkostojen Suomi.

5. 1970-luku ja Kekkosen ajan Suomi: Ben Zyskowicz

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

Ben Zyskowicz on istuvan eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja. Ura alkoi vuonna 1979. Kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen syntyi jo lapsena, 1970-luvulla nuorena lukiolaisena Zyskowicz oli aktiivisesti mukana mm. Teiniliiton toiminnassa. Nuorena politiikkaa tehtiin nuoruuden vimmalla ja peli oli kovaa, myös oman puolueen sisällä. Aina tärkeintä ei ollut omien asioiden ajaminen, vaan taistelu kommunismia vastaan. Vuosikymmentä kuvaavat suomettuminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvu.

4. 1960-luku ja nuorison esiinmarssi: Kristiina Halkola

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmänä.

Yksi vuosikymmenen ikonisista kasvoista on näyttelijä Kristiina Halkola. Opinnot teatterikorkeakoulussa alkoivat vuonna 1964. Pari vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli elokuva Käpy selän alla ja Halkolan tunsivat kaikki. Halkolalle vuosikymmentä kuvaavat farkut, vapautuminen ja maailmanparantaminen.

3. 1950-luku ja jälleenrakentaminen: Lenita Airisto

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

1950-luku oli Suomen ja suomalaisten jälleenrakentamisen vuosikymmen. Suomi vaurastui, teollistui, kaupungistui ja kansainvälistyi. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. Muutamaa kuukautta aiemmin Suomi oli järjestänyt olympialaiset.

Lenita Airisto kruunattiin Suomen Neidoksi 1954. Kilpailun järjesti Sotainvalidien veljesliitto, joka keräsi varoja sodassa vammautuneiden sotilaiden kuntouttamiseksi. Lenita Airistolle vuosikymmentä kuvaavat vastuunkanto ja vapaus.

2. 1940-luku ja suuret ikäluokat: Lauri Ihalainen

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

1940-luku oli sodan ja vaaran vuosien vuosikymmen. Sen loppuun ajoittuu Suomen korkein syntyvyys. Vuonna 1947 syntyi yhteensä 108 168 lasta, Suomen suurin ikäluokka.

Lauri Ihalainen on yksi näistä lapsista. Lapsuus Pihtiputaalla oli taloudellisesti niukkaa, mutta henkisesti rikasta. Työuransa Ihalainen teki ammattiyhdistysliikkeessä, hän on SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja. Ihalaisen mukaan suuret ikäluokat ovat saaneet rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja elää hyvän vaiheen Suomen historiassa.

1. 1930-luku: Aalto-harrastaja Jani Kylmänen

Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

1930-luku nosti Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen tietoisuuteen. Kolmijalkainen Aalto-jakkara, Paimion parantola ja Kotkan Sunilan tehdasmiljöö ovat kaikki Aaltojen 30-luvun tuotantoa.

Jani Kylmänen harrastaa Alvar Aaltoa. Aaltojen muotoilu sykähdyttää siinä määrin, että Sunilassa oleva vapaa-ajan asunto on sisustettu täysin Aallon hengessä.

Arkkitehtilegendasta hurmaantuneen Kylmäsen missio on nostaa Sunila kaikkien tietoisuuteen.

Toimittaja Kati Lahtinen, äänisuunnittelu Sami Kuusela

Tulossa

  • Jakso 6: 1980-luku, länteen katsova kulutuskulttuurin Suomi
  • Jakso 7: 1990-luku, lama-ajan Suomi
  • Jakso 8: 2000-luku, uuden nousun vuosikymmen
  • Jakso 9: 2010-luku, some-Suomi

Tätä artikkelia päivitetään. Alkuperäinen versio ilmestyi 10.1.2023

1 kommentti