Norovirus tarttuu ensisijaisesti juomavedestä tai elintarvikkeista, jotka ovat saastuneet ihmisulosteesta. Epidemiat on usein yhdistetty kypsentämättömänä syötäviin kasviksiin, kuten ulkomailta tulleisiin pakastemarjoihin.

Norovirus tarttuu myös herkästi ihmisestä toiseen. Kun yksi perheestä sairastuu, yleensä muutkin saavat tartunnan. Tartunnan voi saada niin ikään ovenkahvoista ja valonkatkaisijoista sekä muilta pinnoilta, joita sairastunut on koskettanut. Tartunta uimavedestäkin on mahdollinen. Tarttuvuutta lisää se, että virus säilyy tartuttavana useita päiviä.

Taudin itämisaika on lyhyt, vain 12–48 tuntia. Sen jälkeen oireet alkavat äkillisesti. Yleensä sairaus on lievä ja myös paranee nopeasti, 1–3 päivässä.

Ripuli ja oksentelu voivat aiheuttaa voimakkaan nestehukan jo vuorokaudessa. Jotta näin ei kävisi, on juotava vähintään pari litraa päivässä. Sinällään on samantekevää, mitä juot. Kannattaa kuitenkin huomioida, että hiilihapolliset juomat voivat ärsyttää vatsaa entisestään. Hyvin sokeriset juomat taas lisäävät ripulointia. Siksi limsat, kuten Jaffa, eivät ole parhaita juomia vatsataudissa. Laimennetut mehut, tee ja vesi ovat vatsalle lempeämpiä vaihtoehtoja.

Kerralla ei tarvitse juoda kuin pieni hörppäys. Hörppyjä tulisi ottaa parin minuutin välein. Vaikka oksentaisit, jotain pysyy kuitenkin sisällä ja imeytyy elimistöön.

Elimistön kuivuminen näkyy voimakkaana uupumisena ja limakalvojen kuivuutena. Tällaisessa tilanteessa etenkin iäkkäiden ja pienten lasten pitää hakeutua nopeasti lääkäriin. Huolestuttavia merkkejä ovat myös ripulin jatkuminen rajuna muutamaa päivää pitempään, kuumeen pysytteleminen korkeana ja ulosteessa oleva veri. Tällöin oireiden aiheuttaja voi olla jokin muu kuin norovirus.

Vaikka ripuli olisi rajua, syöminen ei pahenna tautia, vaan ruoka imeytyy suolistossa lähes normaalisti. Tosin syöminen voi aiheuttaa vatsanväänteitä tai oksentelu voi estää syömisen. Parin päivän paastosta ei ole haittaa, kunhan saa energiaa juomista.

Paasto ei kuitenkaan ole tarpeen, jos pystyt syömään. Ruoasta saa suoloja, joita mahataudissa menettää. Niitä on myös apteekin ripulijuomissa, joita kannattaa käyttää, jos ei pysty syömään mitään. Voit valmistaa juoman itsekin. Laimenna täysmehu samalla määrällä vettä ja sekoita litraan tätä juomaa puoli teelusikallista suolaa. Juoman luontainen sokeri auttaa suolan ja veden imeytymistä.

Kuumetta voit laskea parasetamolilla. Se auttaa myös lihassärkyihin, joita voi liittyä tautiin.

Vaikka olisit jo parantunut norovirustaudista, erität virusta vielä useita päiviä. Tartuttavuus päättyy vasta, kun varsinainen ripuli loppuu. Suolen toiminta voi olla epäsäännöllistä vielä jonkin aikaa tämän jälkeenkin.

Töihin voit palata heti, kun ripuli on poissa. Ravintola- tai hoitotyötä tekevän tulisi kuitenkin olla pois töistä kaksi vuorokautta ripulin ja oksentelun päättymisen jälkeen. Myös lasten on suositeltavaa olla poissa päivähoidosta saman ajan. Liikuntaharrastuksia voi jatkaa, kun vointi sen sallii.

Uutta norovirustartuntaa ei yleensä tarvitse pelätä heti entisen perään, sillä sairastuminen jättää jonkinasteisen suojan sairastetulle virustyypille. Pitkäaikaista immuniteettiä ei kuitenkaan kehity, koska norovirustyyppejä on useita erilaisia. Huonolla tuurilla tartunnan voi saada vaikka joka vuosi.

Norovirustartunnan ehkäiseminen on vaikeaa, koska virus tarttuu niin helposti. Huolellinen käsienpesu kuitenkin vähentää norovirusten määrää käsissä merkittävästi. Siksi kädet pitäisi pestä aina vessakäynnin jälkeen ja ennen ruokailua saippualla ja lämpimällä vedellä. Kuivaa kädet pesun jälkeen hyvin. Käsidesit eivät hävitä norovirusta käsistä yhtä tehokkaasti kuin saippuapesu.

Pese hyvin myös vihannekset ja hedelmät ja vältä kypsentämättömien simpukoiden ja ostereiden syömistä. Ulkomaiset pakastemarjat kannattaa kuumentaa kauttaaltaan esimerkiksi keittämällä kahden minuutin ajan.

Jos norovirus jyllää jo perheessä, pyyhi kodin pinnat huolellisesti klooripitoisella puhdistusaineella. Pese sairastuneilla käytössä olleet vaatteet ja vuodevaatteet vähintään 60 asteen lämpötilassa.

Asiantuntija: työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni, Terveystalo

Lähde: terveyskirjasto.fi