Opel Crossland on kaupunkiajoon toimiva yleiskone, mutta uuteen verraten varsin kallis
Käytetyn koeajo
Opel Crossland on kaupunkiajoon toimiva yleiskone, mutta uuteen verraten varsin kallis
Onko reilun vuoden ikäinen auto käytetty vai uusi? Otimme selvää.
12.3.2023
 |
Tuulilasi

Jos autolla on ikää puolitoista vuotta, ja sen mittarissa on 28 000 kilometriä, niin eikö nyt puhuta uudenveroisesta kulkupelistä? Kyllä, ihan varmasti. Poimimme tämän erittäin siistin Opel Crosslandin Espoon LänsiAuton vaihtoautorivistöstä.

Crossland ei ole niitä kaikkien tunnetuimpia Opelin malleja. Vuonna 2017 esitelty pieni tila-auto on omaa sukuaan Peugeot, tarkemmin sanottuna 2008. Jos ei usko, niin kannattaa vilkaista konepellin alle. Siellä pörisee PSA-konsernin 1,2-litrainen kolmipyttyinen turbo.

Crossland ilmaantui Opelin mallistoon juuri samoihin aikoihin, kun PSA ilmoitti ostaneensa Opelin. Sittemmin piirileikki on jatkunut. Vuonna 2021 muodostettiin Stellantis Group. Siinä on PSA:n lisäksi mukana FCA, eli Fiat Chrysler Automobiles. Tuolla yhtiöllä merkkejä riittää Alfa-Romeosta Chryslerin ja Fiatin kautta Opeliin. Tietty myös Citroën, DS ja Peugeot kuuluvat palettiin.

Crosslandille tehtiin pieni kasvojenkohotus vuonna 2020. Siinä sen keulalle annettiin Opelin nykyilme, jonka olennainen osa on musta ja kiiltävä keulamaski.

Edessä istutaan ryhdikkäässä asennossa.
Takapenkki on auton ulkomittoihin nähden käsittämättömän tilava.

Crosslandia voisi ehkä luonnehtia pieneksi tila-autoksi. Se on nimittäin aika lyhyt, mutta huomattava korkea. Päätimmekin aloittaa koeajon poikkeuksellisesti takapenkiltä. Edessä istui 180-senttinen kuljettaja, ja 190-senttinen testihenkilö alkoi sitten ahtautua hänen taakseen. Ensin kanitti hiukan pääkopasta, mutta kun istumaan lopulta pääsi, ihmetys oli suuri: tilaa oli riittävästi sekä päälle että polville. Aika hyvä suoritus. Edessä on luonnollisesti mukiinmenevät tilat, mutta auton kapeutta ei voi olla huomaamatta.

Varsinaisella koeajolla kävi ilmi, että Crossland on lupsakka, vaikkakin hiukan huojakka ajettava. 130-hevosvoimainen moottori on juuri sopiva tähän autoon. Moottori vääntää hyvin jo alakierroksilla, joten automaatti latoo isompaa sisään hyvällä sykkeellä. Kovia kierroksia ei tarvita kuin erikoistilanteissa. Crosslandimme oli hyvin varusteltu. Herkuista mainittakoon peruutuskamera, tutkat edessä ja takana, sekä ratinlämmitys.

Ei näytä yhtään Peugeotin kojelaudalta, vaikka läheinen sukulaisuussuhde merkkien välillä tiedetään.

Mutta nyt niiden perimmäisten kysymysten äärelle: kannattaako tämä auto ostaa? Crosslandista pyydetään 21 800 euroa. Summa ei sinänsä ole paha, kun ottaa huomioon, että auton tehdastakuu on vielä voimassa. Mutta, mutta.

Pakasta vedetty, uusi vastaava Crossland Comfort samalla moottorilla maksaa 24 390 euroa. Hintaero uuden ja vähän käytetyn yksilön välillä on siis hyvin vaatimaton. Tämä pistää miettimään. Jos käytetty Crossland maksaisi vaikka 19 000 euroa, valinta olisi selvä. Käytetyn saa tietysti ajoon vaikka saman päivän aikana, mikä voi olla iso plussa. Uuden auton kohdalla odotus saattaa nykypäivänä venyä pitkäksikin.

Taajamissa Crossland menee vielä kivasti, mutta maantiellä meno muuttuu jossain määrin huojakaksi. Parhaimmillaan tämä auto on kehäteillä ja kaupunkien sokkeloissa.

Mittaristo on esimerkillisen selkeä. Matkamittarin lukema on juhlallisen alhainen.

Opel crossland vm. 2021 Comfort 130 Turbo A

  • Moottori Rivi-3, bensiini, turbo
  • Iskutilavuus 1 199 cm3
  • Teho 96 kW (131 hv)
  • Voimansiirto Etuveto, automaattivaihteisto
  • 0−100 km/h 9,9 s
  • Huippunopeus 201 km/h
  • Yhd. EU-kulutus 6,6 l/100 km
  • CO2-päästöt 130 g/km
  • Mitat Pituus 422 mm, leveys 182 mm, korkeus 161 mm, akseliväli 2604 mm, tavaratila 410 l
  • Omamassa 1 163 kg
  • Hinta marraskuussa 2022 21 800 €, LänsiAuto, Espoo

Kenelle?

Opel Crossland on nelihenkisen perheen toimiva yleiskone. Uudenveroinen kunto, hyvä varustelu, tehdastakuu ja pieni ajomäärä. Heti ajoon.

Made in finland

Opel oli pitkään yksi kiistattomista kärkimerkeistä Suomessa. Suosiota riitti 1970-luvulta 2000-luvulle asti. Sitten kilpailijat ajoivat vähitellen ohi. Suosikkimalleja olivat Kadett ja sen seuraaja Astra. Vähän isommassa luokassa pelattiin ensin Asconalla ja sitten Vectralla. 1970-luvun puolella mentiin vielä takavedolla, mutta seuraavalla vuosikymmenellä siirryttiin läpi malliston etuvetoon lukuunottamatta malliston huipulla porskuttanutta Rekordia ja sen seurajaa Omegaa, jonka tuotanto loppui vuonna 2003.

Suomen kannalta erityinen episodi osui vuosiin 1991–1997. Noina vuosina Valmet Automotiven tehtaalla valmistettiin Opel Calibraa, joka oli Vectran tekniikalle perustunut bulevardisportti. Opel keskeytti mallin valmistuksen kesken sopimuskauden, mutta Valmet Automotive ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan käynnisti oikeusprosessin Opelin emoyhtiötä General Motorsia vastaan. Tapauksen otti hoitaakseen nimekäs asianajaja Zacharias Sundström. Vastoin monia ennakko-odotuksia Valmet Automotive ja Sundström voittivat jutun, ja hetken pysähdyksissä ollut Calibra-tuotanto saattoi jatkua.

1 kommentti