Pakoputki ei ole niitä puhtoisimpia paikkojamme. Perinteisesti sitä käytetään kielessä voimasanan tapaan. Sillä nimitellään kanssaihmisiä – näköjään myös ministereitä.

Pakoputken seudun karvoilla on oma rajattu merkityksensä, ja jos halutaan oikein sievistellä, käytetään ilmaisua ”ulostusaukon sivellin”.

Kiusallisen pelottavaa tilannetta kuvataan kylmänä renkaana peräaukon ympärillä. Kun oikein ketuttaa tappiomielialan vallitessa, puhutaan aukon ja sen ympäristön repimisestä. On vaikea löytää näille tunteille kuvaavampaa ilmaisua.

Kansa on oppinut kavahtamaan peräaukosta tulevaa verta ja erityisesti ulosteen värjääntymistä mustaksi. Lääketieteen mukaisesti sanailee Arto Salminen romaanissaan ja siihen pohjautuvassa näytelmässä Varasto: ”Jos verta pieree tai vihreää, niin se ei haittaa, mutta musta paska on kuolemaksi.”

Ulosteen seassa oleva veri viittaa kasvaimeen, kun taas vessapaperiin pyyhittäessä tuleva, housut tuhriva ja ulostamisen jälkeen pönttöön tippuva kirkas veri on useimmiten peräisin pakoputken suun seudun pukamista tai haavaumista.

Koskaan ei saa silti luottaa vain tähän määritelmään, vaan aina veren ilmaantuessa on aihetta kurkistaa pakoputkeen. Itse sinne ei ylety (kokeiltu on), vaan on aiheellista poiketa lääkärin tykönä.

Lääkäri tarkistaa ulostusaukon ympäristöineen riittävän kirkkaassa valossa ja työntää huolellisesti rasvatun putken pakoputkeen. Sen läpi limakalvoa voi tarkastella valonheittäjän loisteessa.

Lopuksi lääkäri kokeilee rasvatulla, rukkasen peittämällä etusormella pakoputkea niin pitkälle kuin ylettyy ja kopeloi samalla mieheltä eturauhasen. Vain näin voidaan singahtaa todellisen diagnoosin äärelle.

Pakoputken suun ympäriltä voi bongata verestävän hautuneen ihottuman, visvasyyliä, merkkejä seksuaalisesta väkivallasta, fisteleitä (Crohnin tauti) tai erittäin harvoin kasvaimen tai jopa kupan aiheuttaman haavauman.

Ei kaikki kirkas veri peräreiästä aiheudu suinkaan peräpukamista, vaikka niin yleisimmin on.

Kerrot, ettei haava ole kipeä. Peräaukon haavauma, fissuura, oireilee nimenomaan kipuna, joka pahenee ulostaessa. Ymmärtäähän tuon: pökäleen työntäminen verta tihkuvaa haavan pintaa pitkin. Vessapaperissa voi näkyä pieni määrä kirkasta verta.

Haavauma aiheutuu ilmeisesti pienestä vauriosta peräaukon kanavan limakalvolla, minkä seurauksena sisempi sulkijalihas supistelee. Koska limakalvon verisuonitus kulkee sulkijalihaksen läpi, verenkierto heikkenee limakalvolla supistustilan (spasmi) vuoksi. Haava syntyy yleisimmin keskiviivaan selkäpuolelle, missä peräaukon limakalvon verenkierto on huonoin (Matti Kairaluoma).

Haavaumista 60–80 prosenttia paranee itsestään. Tilaa voidaan lievittää paikallispuudutteilla, jotka laukaisevat lihaksen supistusta. Samoin tekevät verisuonia laajentavat valmisteet (nitro, diltiatseemi, nifedipiini), joista apteekissa sekoitetaan voiteita. Kroonistuneissa tapauksissa katkaistaan sisemmän sulkijalihaksen säikeitä – itse fissuuraan ei kosketa.

Oireesi ei sovi tyypilliseen haavaumaan kivuttomuuden ja runsaaksi kokemasi verenvuodon vuoksi. Niinpä on aihetta käydä pyllistämässä lääkärille.