Tämä ei olekaan ihan yksinkertainen kysymys. Vedenjuonnista on suomalainen Ruokaviraston juomasuositus. Sen mukaan hyvä veden tai muun nesteen (maito, piimä, kasvijuoma, tee, kahvi) juontimäärä pitäisi olla aikuisella ainakin 1–1,5 litraa päivässä.

Liikuntaharrastuksessa veden tarve riippuu suorituksen kestosta, rasittavuudesta, urheilusuorituksen aikaisesta lämpötilasta, käytetyistä varusteista ja yksilöllisestä hikoilutaipumuksesta.

Yleissääntönä voidaan pitää, että valtaosa meistä ei tarvitse juomapulloa alle tunnin mittaiseen urheilusuorituksen.

Nestehukka on harvoin tunnin suorituksessa niin suuri, joitakin paahtavia erikoistilanteita lukuun ottamatta, että merkittävää nestehukkaa kertyisi.

Toisaalta rauhallinen, kaksikin tuntia kestävä kävelylenkki, ei tarkoita sitä, että juomapullon pitäisi olla mukana. Kuitenkaan vaikka litran vesipullon lipittelystä esimerkiksi tunnin kuntosalitreenin tai jumpan aikana ei todella ole mitään haittaa –siitä vaan, jos suu tuntuu kuivalta tai vesi muuten virkistää.

Liika veden juonti voi aiheuttaa hyponatremian eli liian alhaisen veren natriumpitoisuuden, joka aiheuttaa sydän-, keskushermosto- ja munuaisongelmia ja lopulta vesimyrkytyksen. Oireina on sekavuus, huimaus, pahoinvointi ja oksentelu.

On kuitenkin huomattava, että tällaisia vaikutuksia tavataan vain, jos vesimäärät ovat erittäin suuria, tyypillisesti yli 4–5 litraa muutaman tunnin aikana, eikä niihin ole vähin erin totuteltu.

Huippu-urheilija, esimerkiksi triathlonisti, voi toisaalta hyvin kuumissa olosuhteissa juoda suuria määriä ilman ongelmia –niitä päinvastoin ilmenee, jos ei juo paljon.

Munuaisten ja sydämen vajaatoiminta sekä erilaiset nestetasapainoon vaikuttavat lääkitykset saattavat myös altistaa erilaisille veden juomiseen liittyville ongelmille. Tällaisissa tilanteissa on kuunneltava terveydenhuollon ammattilaisten neuvoja.

Yleisesti ottaen runsas veden juonti, esimerkiksi parisen litraa päivässä, ei ole haitaksi. Riittävästä veden juonnista on hyötyä paitsi urheilusuorituksen aikana myös seuraavien syiden vuoksi: runsas veden juonti vähentää ummetuksen riskiä, huuhtelee virtsarakkoa ja voi näin estää jossain määrin naisten virtsatieinfektiota ja auttaa ylläpitämään hyvää keskittymiskykyä.

Lievänkin nesteen puutoksen esimerkiksi nesteen poistolääkkeen vuoksi on osoitettu heikentävän keskittymiskykyä erityisesti naisilla. Lisäksi on hyvä muistaa, että runsas veden juonti usein tarkoittaa myös sitä, että kaloripitoisia juomia kuten mehuja ja limppareita tulee litkittyä vähemmän. Runsas veden juonti ei yleisestä harhaluulosta huolimatta laihduta tai kiihdytä aineenvaihduntaa.

Toistuvat vedenjuonnista johtuvat vessakeikat tarkoittavat myös sitä, että konttorityöläisen on noustava mukavasta työtuolistaan pienelle tauolle, ja jokainen ylimääräinen nousu istuma-asennosta on tämän päivän tiedon valossa eduksi terveydelle.

Vettä voi ja ehkä kannattaakin juoda varmuuden vuoksi hiukan enemmän kuin jano tai suomalainen suositus sanelisi, mutta yli kolmen litran määriin ei tavallisen aikuisen pitäisi ryhtyä ilman ymmärrystä omasta terveydestä ja liikuntasuorituksen rasittavuudesta, lääkityksistä ja keskustelua lääkärin kanssa.

Vakavista sydämen ja munuaisten sairauksista kärsivien on puhuttava lääkärin ja hoitohenkilökunnan kanssa sopivista vesimääristä omassa tilanteessa. Tosissaan urheilevat kestävyyslajien harrastajat ja siten runsaasti vettä hikeen menettävät ovat tosiaan ihan oma lukunsa.