Taajamissa uudisrakennukset kohoavat yhä pienemmille tonteille, oli kyseessä sitten rivi- tai omakotitalo.

Tontin koon ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa puutarhan perustamista tai kasviharrastusta, sillä pieneenkin tilaan voi järjestää viihtyisiä sopukoita asukkaiden toiveiden mukaan.

Parhaimmillaan pikkupiha on vihreä olohuone, jossa on tilaa niin hyöty- kuin koristekasveillekin.

Puutarha näyttää todellista suuremmalta, jos sen jakaa osiin. Kasveja ja korkeuseroja hyödyntämällä voi luoda suojaisia sopukoita rentoutumiseen tai avoimia tiloja pelejä ja leikkiä varten.

Asukkaiden elämäntilanne määrittelee kulloistenkin toimintojen tarpeen. Lasten kasvaessa pallopelit siirtyvät pihan ulkopuolelle, jolloin tila vapautuu muuhun käyttöön.

Kasvit muodostavat puutarhan seinät, lattian ja katon. Niillä voi rajata tiloja, pehmentää raja-aitoja ja luoda yksityisyyttä.

Katse kannattaa luoda myös korkeussuuntaan: köynnökset ovat paras apu pienessä puutarhassa, sillä niillä voi verhota säleikön tai pergolan suojaamaan katseilta.

Leikattujen pensasaitojen tavoin ne vievät vähän pohjapinta-alaa mutta kasvavat ylöspäin lähes rajattomasti.

Kerrokselliset istutukset luovat runsautta, ja siksi peittokasveja kannattaa hyödyntää puiden, pensaiden ja perennojen aluskasvina.

Hyvä esimerkki on pienikasvuinen ’sinikka’-luumu, jonka juurella kevätkaihonkukka leviää sinisenä mattona ja tulppaanit kohottavat nuppujaan.

Näiden kolmen samanaikainen kukinta on mitä ihanin kevätnäytelmä. Kesän edetessä pääosaan nousevat tähtiputki ja varjolilja sekä luumun runkoa kapuava loistokärhö – kaikki neliömetrin alalla.

Kiveykset, laattapolut, muurit ja korotetut kasvualustat auttavat tilan jäsentämisessä. Puuterassi ja kiveys lämpenevät keväällä aikaisin ja kuivuvat nopeasti, mikä pidentää oleskelutilan käyttöaikaa.

Sorapintaiset polut ja laattakäytävät ohjaavat kulkua nurmikolta ja johdattavat puutarhan sopukoihin. Pengerrysten ylä- ja alaosat on suositeltavaa verhota monivuotisilla kasveilla, joiden lehtimuodot pääsevät oikeuksiinsa muurin yläreunalla.

Vihreä ruoho rauhoittaa ja luo vastakohdan värikkäille kukille. Palanen peli- ja leikkinurmikkoa mahtuu myös pikkupihaan. Se voi olla muodoltaan ympyrä tai aaltoilla kasviryhmien reunojen mukaan. Pieni nurmikkokaistale on puutarhan kimmeltävä smaragdi, joka tulee hoidettua kuin hienoin englantilainen samettinurmi.

Varhaiskeväästä syksyyn kukkiva pikkupiha syntyy harkitulla kasvivalikoimalla. Ensimmäiset lumikellot ja talventähdet ilmestyvät seinustalle jo maaliskuussa.

Istuta olohuoneen ikkunan alle daalioita, joiden kukinta kestää ensi pakkasiin. Tuijat ja katajat varmistavat talvisen vihreyden.

Pastellivärit ja valkoiset kukat saavat tilan näyttämään todellista suuremmalta. Käytä värejä säästeliäästi tai valitse jokin teemaväri. Valkokukkaisten lajien puutarha hohtaa hopeista valoaan kesäiltoina.

Penkki tai puutarhatuoli kukkaryhmän äärellä suorastaan pakottaa pysähtymään ja huomaamaan vasta kukkaan puhjenneet liljat ja pionit. Sijoita oleskelutiloja eri puolille niin, että voit nauttia aamukahvit aamuauringossa ja kerätä illan viime auringonsäteet lepotuolissa istuen.

Ruukuissa on helppo valita kullekin kasville sen omien vaatimusten mukainen kasvualusta, ja ruukkuja voi siirrellä kukinnan laantuessa. Mitä isompi ruukku on, sitä suurempi on multatila, mikä sallii pidemmät kasteluvälit.

Hyötykasveja voi kasvattaa kasvilavassa, amppeleissa ja vitriineissä. Persilja ja salaatit tuottavat runsaan sadon ruukuissa, joissa tuholaisistakaan ei yleensä ole haittaa. Tilaa säästyy myös, jos istuttaa hedelmäpuut ja marjapensaat säleikköön muurin ja aidan vierelle tai rakennuksen seinustalle. 

Päivitetty 24.5.2020 – Alkuperäinen julkaisu 12.5.2018