Koronavirus leviää ihmisestä toiseen esimerkiksi sairastuneen ihmisen rykäisyssä irtoavan liman mukana. Taudinaiheuttajia leviää huoneilmaan myös yskäistessä, aivastaessa tai puhuessa hengitysteistä pöllähtävien äärimmäisen pienten pisaroiden mukana.

Mutta miten pitkään koronavirus selviää ilmaan leijailemaan jääneissä minipisaroissa? Kuinka kaukana vaikkapa aivastavasta ihmisestä pitää olla, jotta on suurin piirtein turvassa taudinaiheuttajilta?

Näitä asioita ryhtyi keskiviikkona tutkimaan kymmenien eri alojen muodostaman tutkijoiden joukko Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, VTT:stä ja Helsingin yliopistosta.

Tieteen tietotekniikan keskus CSC tarjoaa tutkijoiden käyttöön supertietokoneensa laskentatehon.

Supertietokoneen avulla voidaan mallintaa se, miten taudinaiheuttajia sisältävät pisarat sinkoutuvat ihmisen hengitysteistä eri tilanteissa. Hankkeessa mukana oleva virus- ja tartuntatautiasiantuntijat taas tulkitsevat, mitä aikaansaadut mallinnukset tarkoittavat koronavirustartuntojen suhteen.

Ensimmäisenä selvitetään, mitä tapahtuu, kun ihminen yskii sisätiloissa.

– Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten nopeasti viruspitoisuudet laimenevat ilmassa erilaisissa ilmavirtaustilanteissa, joita voisi syntyä vaikka ruokakaupassa”, yhteistyöhanketta vetävä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen sanoo tiedotteessa.

Tutkijat odottavat hankkeen ensimmäisiä tuloksia jo lähiviikkojen aikana.

– Kannustan muitakin tutkijoita koronavirusepidemiaan liittyvän tutkimuksen pariin, sillä juuri nyt on aika kääriä hihat. Laitoimme oman yhteistyöryhmämme kasaan muutamissa tunneissa ja aloimme tehdä tutkimusta saman tien, Vuorinen sanoo.

Jutun kuvassa on Helsingin keskustakirjasto Oodin autio wc. Antti Vettenrannan ottama kuva on julkaistu jatkuvasti päivittyvässä kuvareportaasissamme Näin koronavirus muuttaa Suomea.

'