Ikkunakulmaukseen näyttää aina syntyvän hentoinen seitti, jos on pitkään pyyhkimättä pölyjä. Pieni öttiäinen on jäänyt verkkoon odottamaan kohtaloaan. Joku täällä asuu ja saalistaa!

Todennäköisesti se joku on huonehämähäkki, Suomessa yleisesti sisätiloissa elävä hämähäkkilaji.

Huonehämähäkki kuuluu suppilohämähäkkien heimoon. Nimi tulee tavasta kutoa pyyntiverkon yhteyteen suppilomainen suojapaikka, jossa voi odotella saalista saapuvaksi.

Etelämpänä Euroopassa, missä olot ovat suosiollisemmat, laji elää ulkona kivien alla sekä mahdollisesti luolissa ja onkaloissa.

– Pohjoisessa rakennukset vastaavat sellaisia. Niistä löytyy nurkkia ja koloja, kertoo museomestari Timo Pajunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Suomen sadat hämähäkkilajit ovat varsin sopeutuvaisia. Useimpien vaatimukset elinympäristölle eivät ole kovin tarkat, ja ruokavaliokin on joustava.

Huonehämähäkit syövät hyönteisiä, joita elää kodeissa tai eksyy sisätiloihin. Kärpäsiä, hyttysiä ja kuoriaisia, viemäreistä kömpiviä sokeritoukkia ja niiden sukulaisia paperitoukkia. Joskus saaliiksi jää pienempi hämähäkki.

Hämähäkillä on vielä yksi valtti: se voi paastota tarvittaessa kuukausia.

– Se auttaa näitä sisällä eläviä lajeja pärjäämään, kun ravinnon saanti vaihtelee, Pajunen sanoo.

Hämähäkit lymyilevät enimmäkseen rauhallisissa piilopaikoissa kellareissa, ullakoilla, komeroissa ja ikkunanraoissa. Asuintiloihin ne eivät ehdi kovin hyvin asettua, ihmisillä kun on harmillinen tapa siivota nurkkiaan.

Joskus hämähäkkejä löytyy pesualtaasta. Ne saattavat päätyä sinne veden perässä eivätkä pääsekään kipuamaan liukasta posliinia pitkin ylös.

Jos yksittäinen hämähäkki harhailee ihmisasukkaiden seuraan, on melko todennäköistä, että jossakin piilottelee enemmänkin sen tovereita. On myös mahdollista, että jonkin ulkona elävän hämähäkkilajin edustaja on vain satunnaisesti eksynyt sisään.

Toisinaan ihmiset tuovat Luonnontieteelliseen museoon huonehämähäkkiä isompia kahdeksanjalkaisia, joita ovat löytäneet kotoaan. Jos otuksella on raajoineen mittaa viitisen senttiä tai reippaasti ylikin, se on todennäköisesti varastohämähäkki.

Lajin arvellaan saapuneen Suomeen tavaralähetysten mukana, ja se yleistyy etenkin isoissa kaupungeissa. Se majailee rakenteissa ja kellareissa.

Hämähäkkien pelko on yleisimpiä eläinkammoja. Suomessa se on turhaa: meikäläiset lajit ovat vaarattomia.

Ahdistettuna hämähäkit saattavat joskus harvoin purra, isot lajit kipeämminkin. Yleisimpien sisällä elävien hämähäkkien puremasta tuskin seuraa mitään pientä kipua ja punoitusta vakavampaa.

Häiritseväksi koetut yksilöt voi toki siirtää toisaalle. Hämähäkkejä ei kuitenkaan ole mitään syytä ryhtyä tappamaan tai aktiivisesti torjumaan.

– Itse kyllä annan niiden ihan olla vaan. Ainahan sitä voi ajatella, että niistä on hyötyäkin, kun ne mahdollisesti syövät muita kutsumattomia vieraita, Timo Pajunen sanoo.