Helsinkiläinen kosmetologi Charlotta Takkula mainitsi kerran Charlotta Eve -blogissaan sanan, joka kertoo paljon tietystä suomalaisesta hiuslaadusta: tukka on ”kiharasuora”. Hiuksemme ovat salakiharia; se on sitä, että hiukset ovat kauniin kiharaiset ainoastaan märkinä. Kun tukka kuivuu, kiharapehko muuttuu aaltoilevan narumaiseksi, sotkuista olkikasaa muistuttavaksi katastrofiksi, kiharasuoraksi.

Mutta siihenkin ongelmaan on löytynyt lääke. Kauneustrendien kuumin juttu tällä hetkellä on Curly girl -metodi (CG-metodi), joka villitsee Suomea hurjaa vauhtia. Kyseessä on luonnonkiharoille hiuksille tarkoitettu hoitorutiini, jonka tarkoitus on auttaa hiusta kihartumaan ja vahvistumaan.

CG alkoi levitä Amerikassa 2000-luvun alussa, kun kampaaja Lorraine Massey julkaisi aiheesta kirjan, johon kiihkeimmät kannattajat suhtautuvat tänä päivänä lähes samalla hartaudella kuin jotkut suhtautuvat uskontoon. Menetelmällä on niin kannattajia kuin sitä ruoskivia kriitikoita.

Kun CG rantautui Suomeen, suomalaiset ahmaisivat sen omakseen. Tällä hetkellä Facebookin Curly Girl Suomi -ryhmässä on jo vajaat 57 000 jäsentä.

Menetelmän taustalla on oivallus siitä, että luonnonkiharat hiukset tarvitsevat erilaista hoitoa kuin suorat. Perusideana on korostaa kiharoita sen sijaan, että latistaisi niitä liiallisella pesemisellä ja kampaamisella. CG-metodi sisältää pilkuntarkkoja sääntöjä, mutta miljoonat naiset vannovat, että sen avulla salakiharat muuttuvat julkisiksi kiharoiksi. Kiharasuorien aika on ohi!

Menetelmä lupaa kauniit ja kestävät kiharat, kun välttää tiettyjä aineita ja lopettaa hiusten kampaamisen ja lämpökäsittelyn.

Metodin jyrkin sääntö on välttää hiustenhoitotuotteita, joissa on silikoneja, sulfaatteja, alkoholia, hajusteita, mineraaliöljyä sekä vahoja tai veteen liukenemattomia silikoneja. Kyse ei ole mistään helposta asiasta, sillä edellä mainittuja aineita esiintyy useimmissa shampoissa. Vältettävien aineiden listalla ovat myös hiuksen rakennetta paikkaavat tai kuivattavat tuotteet, kuten hiuslakka.

Kun CG rysähti Suomeen, kaupoissa ympäri maan myytiin loppuun kotimainen XZ- tuotemerkin persikkanektarisampoo, koska se ei sisällä sulfaattia.

– Olemme seuranneet Curly Girl -metodia jo useamman kuukauden ajan, mutta villitys alkoi näkyä selvästi huhtikuun aikana. Kuluttajayhteydenottojen määrä lisääntyi, ja tiettyjen tuotteiden kohdalla havaittiin kysyntäpiikkejä. Villityksen nopea kasvu tuli meillekin yllätyksenä, Berner Oy:n XZ-brändipäällikkö Elina Seppänen kertoo.

Joko persikkanektarisampoota taas saa?

– Sulfaatittomien sampoiden kysyntä on ollut Suomessa kohtalaisen pientä, minkä vuoksi niitä on ollut myös vähemmän saatavilla. Tuotetta on meillä tällä hetkellä varastossa, ja sitä toimitetaan myymälöihin, joiden valikoimissa tuote on.

Miksi sampoihin lisätään sulfaattia ja silikonia?

– Sulfaatti on sampoon pesevä aine eli se poistaa tehokkaasti rasvaa ja likaa sekä tuo runsaasti vaahtoavuutta hiustenpesuun. Silikoni on puolestaan hiustuotteissa hyvin yleinen hoitava ainesosa. Silikoni aikaansaa hiuksen liukkaan ja voimakkaasti hoidetun tunnun hiuksia pestäessä.

– Curly Girl -metodi on uusi tapaa hoitaa hiuksia ja korostaa niiden luonnollista taipuisuutta ja kiharaa. Kuluttajat haluavat nyt olla ylpeitä kiharoistaan ja hoitaa niitä mahdollisimman hyvin. Silikonit voivat suoristaa ja latistaa hiuksia, sulfaatilliset sampoot voivat kuivattaa, Elina Seppänen kertoo.

Osassa kosmetiikkaa käytetään silikoneja, jotka ovat pii-happi-polymeerejä. Niiden ympäristöhaitoista ei ole saatu tieteellisiä todisteita. PDMS:n ympäristövaikutuksista kertovan selvityksen mukaan PDMS hajoaa maaperässä kevyemmiksi yhdisteiksi, kuten dimetyylipiihydroksidiksi. Yhdisteet hapettuvat edelleen, ja lopputuotteina saadaan luonnossa muutenkin esiintyviä yhdisteitä; vettä, piitä ja hiilidioksidia. Tutkimusten mukaan PDMS ei ole haitallista esimerkiksi kasvibiomassalle tai eläimille.

Ennen CG-metodin käyttöönottoa hiuksille tehdään niin sanottu viimeinen pesu, johon käytetään syväpuhdistavaa tai sulfaattipitoista sampoota. Jotkut käyttävät Fairy-astianpesuainetta. Puhdistuspesun tarkoitus on puhdistaa hiukset pesu- ja hoitotuotteiden jättämistä silikoneista. Sen pitäisi olla viimeinen kerta, kun hiukset saavat silikonia tai sulfaattia.

Sen jälkeen hiuksia pestään välillä pelkällä hoitoaineella ja välillä sulfaatittomalla ja silikonittomalla sampoolla.

Hoitoainepesuun pitää käyttää aikaa, jotta se tehoaisi. Hoitoainetta joutuu hieromaan päänahkaan jopa useita minuutteja, ennen kuin hiuksiin kertynyt lika ja rasva irtoaa.

Pesun jälkeen hiuksiin levitetään hoitoainetta tai hoitava hiusnaamio.

Kun pesuun käytetty hoitoaine ja sen jälken hiuksiin levitetty hoitoaine on huuhdeltu pois, on vuorossa hiuksiin jätettävä hoitoaine. Se silitellään hiusten pituuksiin käsien välissä.

Tämän jälkeen hiukset kietaistaan kevyesti pyyhkeen sisään. Asiaan vihkiytyneet kiepauttavat hiuksensa t-paitaan. Internetissä on tarjolla ohjeita t-paitaturbaanin tekoon.

Paitaa voi pitää päässään vaikka tunnin hiusten pituudesta riippuen. Kihara pääsee muodostumaan paremmin, kun se ei roiku suorana ja painavana.

Muotoiluun voi käyttää kosteuttavia voiteita ja hiusöljyjä, mutta niissäkään ei saa olla kiellettyjä aineita. Moni käyttää esimerkiksi itsekeitettyä pellavansiemengeeliä, jonka ohje löytyy netistä. Muotoilutuotteet puristellaan märkään tukkaan.

Hiuksia ei saa harjata tai kammata. Niitä voi selvitellä joko sormin tai harvapiikkisellä afrokammalla, ja sekin mielellään suihkussa hoitoaineen vaikuttaessa.

CG-metodiin liittyy vielä yksi tiukka sääntö: hiuksia ei koskaan käsitellä kiharrus- ja suoristusraudalla tai lämpörullilla. Niiden sijaan suositaan ilmakuivausta, jonka aikana kiharaa harotaan ja muotoillaan kuosiinsa rutistelemalla. Föönata voi, mutta silloin käytetään föönissä diffuuseripäätä.

CG-metodia käytettäessä hiusten pesua suositellaan vain kerran viikossa tai mieluummin jopa harvemmin.

Toive terveistä, hyvälaatuisista hiuksista on hyvä syy kokeilla CG-metodia. Hiusten luontaisesta kiharuudesta riippuen menetelmän lopputuloksena hiuksiin ilmestyy laineikasta luonnonkiharaa tai korkki­ruuvia.