Yhdysvaltojen valtava maihinnousutukialus Helsingissä. Ison-Britannian suuret sotilashelikopterit Tampereen taivaalla. Suomen ja suurten Nato-maiden lisääntyneet sotaharjoitukset ovat näkyneet mediassa ja ihmisten arjessa tänä kesänä.

Harjoitusten näkyvyys on ollut aiemmin vähäistä, ja yleensä harjoitusten tavoite on ollut koulutuksellinen, arvioi tutkija Marko Lehti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan turvallisuustilanne mullistui ja Suomi haki Naton jäsenyyttä. Sen myötä harjoitusten viestinnällinen rooli on muuttunut.

– Koska emme ole vielä virallisesti Naton suojan alla, sotaharjoitukset kertovat sekä Suomen kansalle että Venäjälle, että meillä on liittolaisten tuki. Myös Nato-kumppanimme haluavat osoittaa Venäjälle sotilaallista kyvykkyyttään ja että homma on hanskassa Itämeren alueella, Lehti arvioi.

Ylen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisia huolestuttavat aiempaa enemmän sodat ja niiden uhka.

– Venäjän sota on heikentänyt turvallisuudentunnetta, koska asemamme suhteessa Venäjään on historiamme vuoksi erityinen. Tässä tilanteessa näyttävät vierailut saattavat antaa viestin, että puolustuksesta huolehditaan.

Kun näyttävät harjoitukset ja turvallisuutta koskeva keskustelu lisääntyvät, tasapainoillaan yhteiskunnallisen turvallisuudentunteen ylläpitämisen ja militarisoitumisen välillä.

– Olisi epätoivottavaa, jos militarisoituminen eli sotilaallisten arvojen vahvistuminen alkaisi hallita julkista keskustelua ja jättäisi varjoonsa muut yhteiskunnalliset riskit tai perinteisen rauhanvälitysdiplomatian. Tätä ei Suomessa kuitenkaan ole nyt näköpiirissä.