Suurin murros sitten kirjapainotaidon keksimisen, kun pohditaan ihmisten välistä viestintää ja sitä, kuka pääsee ääneen. Noin kuvailee Sitran tuore selvitys sosiaalisen median nousun vaikutusta maailmaamme.

Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo ja johtava asiantuntija Jukka Vahti. Heidän mukaansa sosiaalinen media ei ole nyt oikeilla urilla. Valta on keskittynyt suurille teknologiayhtiöille, jotka eivät ole saaneet esimerkiksi harhaanjohtavan tiedon ja valeuutisten levittämistä kuriin.

Lisäksi sosiaalisten medioiden alustojen, kuten Twitterin, Facebookin ja muiden, algoritmit suosivat kärjistämistä. Toisin sanoen ne toimivat niin, että ärhäkkä viesti saa enemmän lukijoita.

– Tunteet, erityisesti negatiiviset tunteet leviävät, Ikäheimo sanoi selvityksen julkaisutilaisuudessa viime viikolla.

Esimerkiksi poliittisissa kampanjoissa viestejä voidaan myös kohdentaa hyvin tarkasti. Niinpä hyvinkin suuri vaikuttamiskampanja voi jäädä täysin huomaamatta suurelta osalta vaikkapa Facebookin käyttäjistä.

Ikäheimo käyttää tällaisesta esimerkkinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja 2016. Juuri ennen äänestyspäivää Donald Trumpin kampanja suuntasi rajun somekampanjan Yhdysvaltain armeijan työntekijöille ja veteraaneille: heitä pommitettiin joukolla harhaanjohtavia viestejä. Muille somen käyttäjille kampanja jäi näkymättömäksi.

Somen nykyisten ikävien puolien vahvistuminen voisi johtaa demokratian rapistumiseen.

– Toimia tarvitaan, jotta pahimmat kehityskulut voidaan välttää. Juuri nyt voi olla hetki kääntää kehitystä, sillä pelisäännöistä keskustellaan ja halua niiden laatimiseen on, Jukka Vahti sanoi.

Hän muistutti, ettei sääntelyllä voida ratkaista kaikkea. Selvityksessä parempi tulevaisuus vaatii myös parempaa käytöstä somen käyttäjiltä ja yhteistyökyvystä palkitsevia algoritmeja sosiaalisen median alustoilta. Jonkinlaista virallista säätelyäkin tarvitaan nykyistä enemmän.

– Nyt tiedon valtatiellä huristellaan ilman nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä.