Lehtori Stooren kotona oli valtava kuusi 1910-luvulla. Herraskainen perhe on aseteltu liikkumattomaksi kuvausta varten. Kuva: Gustaf Albert Stoore, Keski-Suomen museo.

Jouluna pukeuduttiin huolellisesti. Joulukuusen oksille oli aseltu runsaasti kimalletta. Väinö Kanniston ottama kuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista vuodelta 1946.

Joulunviettoa sota-aikana. Tavallisten ihmisten kodeissa kuuset olivat hentoja ja ilmavia. Kuva: Fredrik Georg Runeberg

Tuntematon perhe pyhäpuvuissaan jouluna 1946. Kuusi on tiheä. Se ei mässäile koristeilla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Joulunviettoa puuseppä Laineen kotona Keravalla jouluaattona 1949. Kuvan ottanut Veijo Laine, joka on takimmaisena kuvaamassa itselaukaisimella. Oskar Laine poseeraa joulupukkina. Kuusi on koristeltu hillitysti. Kuva: Keravan museo.

Joulunviettoa Kanniston perheessä vuonna 1946. Huikeat paperiset tottulakit vetävät vertoja kuusen loisteelle. Kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo.suunkin kannettiin kuusi. Olihan siellä myös mahtavat nojatuolitkin. Kuva: SA-kuva.

Liekit lepattivat Helsingin Haagassa sotavuonna 1942 ja perhe oli pukenut parasta päälle. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Vuoden 1960 vaurasta tunnelmaa Helsingin Tammisalossa. Kuusi on hento ja harva, kynttilät vielä oikeat. Nukenvaunut olivat tyttöjen suosikkilelu. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Rouva Ester Niittukarin kuusi kuvattiin vuonna 1979, koska kuuseen ilmaantui jatkuvan kastelun ja lämmön ansiosta uudet vuosikasvaimet. Kuva: Nurmijärven museo.

Joulutunnelmaa vuodelta 1976. Kynttilät ovat sähköistyneet. Kuusen muoto on leveä ja malli tiheä. Lähde: Finna.

Tällainen oli kuusi vuonna 2014. Paketteja on yltäkylläisesti kuusen juurella. Kuva: A-lehtien kuva-arkisto.