Kirjepostia jaetaan puolentoista vuoden kuluttua ehkä enää ­kolmena päivänä viikossa. Tällaista uudistusta ehdottaa työnsä juuri valmiiksi saanut valtio­sihteerityöryhmä.

Työryhmän sihteeri, finanssineuvos Maija Strandberg valtioneuvoston ­kansliasta arvelee, ettei suurin osa kansalaisista edes huomaa muutosta.

– Jaettavaa kirjepostia on nykyään niin vähän.

Muutos koskisi sellaisia kirjeitä, joissa on postimerkki sekä alle kymmenkiloisia postimerkillisiä paketteja. Näitä on nykyään postin kuljetuksesta noin kolme prosenttia.

Esimerkiksi aikakauslehtiä, ilmaisjakelulehtiä tai verkkokaupan ­lähetyksiä muutos ei koskisi.

Jos kotiin tulevassa postissa on frankkeeraus, siis painettu postimaksuleima, se ei tämän muutoksen sisään mene.

Sanomalehtien viisipäiväinen jakelu syrjäseuduille turvattava

Sanomalehtien viisipäiväinen jakelu myös syrjäseuduille pitäisi työryhmän mielestä taata myös tulevaisuudessa, ainakin niin pitkään kuin painetulle lehdelle riittää kysyntää. Selvityksen mukaan jakelu taattaisiin valtion tuella, aluksi ­kolmeksi vuodeksi, ja sen jälkeen tarpeen mukaan.

Kirjepostin jakelumuutos vaikuttaisi eniten harvaan asutuilla seuduilla, joilla ei enää nykyäänkään jaeta sanomalehtiä heti aamusta. Sanomalehtien varhais­jakelun piirissä olevilla alueilla ei nimittäin ole enää nykyäänkään velvoitetta jakaa kirjepostia viitenä päivänä viikossa. Monessa kaupungissa kirjeitä ei jaetakaan enää tiistaisin.

Postin jakelumuutoksen valmistelu alkaa liikenne- ja viestintäministeriössä. Käytännössä muokataan postilakia. Työryhmän ehdotus on hallitusohjelman mukainen. Sillä on Strandbergin mukaan kaikkien hallituspuolueiden, eli dema­reiden, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n tuki.

Asiasta päättää lopullisesti eduskunta. Muutos yritetään saada voimaan vuoden 2022 alusta.