Pörssisähkön käyttäjää on viime päivinä hemmoteltu pilkkahintaisella sähköllä. Sähkön spot-hinta on käynyt jopa negatiivisen puolella. Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala, miksi näin – eikö sähköä viedä ulkomaille, jos tuotanto on kulutusta suurempaa?

– Viedään. Sähkön yhteismarkkina-alueella EU-maiden väliset siirtoyhteydet kuitenkin rajoittavat sitä, kuinka paljon sähköä voisi viedä naapurimaihin.

Yhteismarkkina-alueella sähkö liikkuu aina halvan hinnan alueelta kalliin hinnan alueelle. Yhteiseurooppalaisen markkinan tasapainopiste löytyy tällä hetkellä siten, että hinta asettuu Suomessa nollan pintaan ja naapurimaihin viedään sähköä siinä määrin kuin heillä on kyky ottaa sähköä vastaan, maiden välisen siirtokapasiteetin rajoissa.

– Jos katsotaan esimerkiksi tätä päivää, niin Suomessa on koko Itämeren alueen halvin sähkö, mukaan luettuna Pohjoismaat ja Baltia, mutta Pohjois-Ruotsissa sähkö on vain aavistuksen kalliimpaa.

Taustaa: Tiedätkö, miksi sähkön hinta poukkoilee? Varsinainen kuhina alkaa vasta pörssisähkön hinnoittelun jälkeen: "Ei tarvita kuin virhe sääennusteessa..."

Suomalaisia suosii tällä hetkellä sää, joka on sekä aurinkoinen että tuulinen. Suomessa on viime aikoina satsattu tuulivoimaan, mutta myös aurinkovoimaa on tulossa – ja jo tullut –tuntuvasti lisää.

– Aiemmin aurinkopaneeleita on ollut jo esimerkiksi omakotitalojen katoilla, mutta nyt on satsattu isoihin aurinkovoimaloihin.

Tämän vuosikymmenen lopussa aurinkovoimaa on Suomessa jo merkittävä määrä, Hiekkala arvioi. Vaikka sen tuotantoaika jää Suomessa yleisesti ottaen kohtuullisen pieneksi, sen suurin teho osuu siihen vuorokaudenaikaan, kun sähkön kulutus on suurinta.

Kun ekosähkön lisäksi myös Olkiluoto 3 on nyt käytössä, Suomi pärjää jo pitkiä pätkiä lähes hiilettömästi. Vuositasolla hiilettömän tuotannon osuus sähköstä on 90 prosentin tasolla.

Voiko sähkön hinta valua niin negatiiviseksi, että kuluttaja voisi tienata sitä käyttämällä, vai onko tämä estetty?

– Hetkellisesti se voi mennä hyvinkin negatiiviseksi, mutta ei ole oletettavaa, että se menisi pitkäaikaisesti voimakkaasti negatiiviseksi, sillä silloin tuottajien myyntihalukkuus laskee. Hinta voi kuitenkin olla nollan tuntumassa todella pitkän pätkän.

Nyrkkisääntö on, että vähittäismarkkinoilla sähkön kokonaishinta ei jakelukustannusten ja verojen jälkeen ole kokonaishinnaltaan negatiivinen kuluttajalle. Kolmen osa-alueen tasapaino kuitenkin vaihtelee. Viime talvena sähköenergian hinta dominoi kokonaissummaa, nyt verot ja jakelukustannukset muodostavat valtaosan sähkölaskusta.

Onko negatiivinen sähkönhinta tulevaisuutta vai hetkellinen ilmiö, jota yritetään poistaa?

– Meidän pitää oppia siihen että sähkön hinta vaihtelee. Tulevaisuudessa se tulee olemaan pitkiä aikoja tai jopa suuren osankin vuodesta aika edullista, mutta sitten lyhyempien jaksojen ajan se on perinteiseltä katsantokannalta hyvinkin kallista.

Viime talvena viesti oli, että jokainen ihminen voi säästää sähköä. Hiekkala uskoo, että viime talven sähkönsäästöopit eivät kärsi tämän hetken erittäin halvasta hinnasta.

– Ihmiset ymmärtävät nyt selvästi, että sähköllä on hinta, joka ei ole yksi ja vakaa, vaan vaihtelee vuorokauden tuntien kesken. Aamulla ja iltapäivällä sähkö on yleensä keskimäärin kalliimpaa kuin muina aikoina.

Rahaa säästäessään kuluttajat oppivat toimimaan myös ekologisesti, sillä sähkön hiilidioksidipäästöt ovat erilaisia eri vuorokaudenaikoina. Lisäksi kulutuksen ajoittaminen sähkön hinnan mukaan halvemmille jaksoille pienentää kulutuspiikkejä ja vähentää hiilipäästöjä.

– Ja jos sähköllä pystyy korvaamaan esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, se on tosi tehokas hiilipäästöjen vähennyskeino, Hiekkala sanoo.