Energiakriisin heittelee sähkönhintoja ja asiantuntijat varoittelevat sähkökatkoista, joten moni etsii nyt kuumeisesti keinoja vähentää sähkönkulutustaan. Yksi suosikkikohde on lattialämmitys, jonka vaikutus sähkölaskuun voi olla huomattava.

Motivan energiatehokkuusasiantuntija Päivi Suur-Uski sanoo, että lattialämmityksistä puhuttaessa on aivan ensiksi syytä erotella niin sanottu mukavuuslattialämmitys ja päälämmönlähteenä käytettävä lattialämmitys.

– Eniten puhutaan mukavuuslattialämmityksistä, jotka tyypillisesti toimivat sähköllä ja ovat usein taloissa, joissa kaukolämpö on lämmitystapa. Monessa kohteessa tilassa on lämmitys kaukolämmöllä esimerkiksi patterilla, ja sen päälle on vielä mukavuuslämmitys lattiassa. Päälämmönlähteellä kannattaa lämmittää ensisijaisesti. Mukavuuslämmityksellä tarkoitetaan varpaiden lämmittelyä, se on helposti sähkösyöppö. Jos taas on sähkölämmitteinen koti, silloin lattialämmitys on pääasiallinen lämmönlähde, josta ei voi tinkiä, kunhan se on kohtuulämpötiloissa.

Suur-Uski uskoo, että asumisen muuttuessa energiankäytön suhteen fiksummaksi mukavuuslattialämmitysten käytön määrä vähenee.

– Niitä on laitettu paljon kohteisiin, joissa ne eivät kuulosta välttämättömiltä.

Osassa kylpyhuoneita on vesikiertoinen lattialämmitys, joka on liitetty taloyhtiön lämmitysjärjestelmään. Tällöin sen lämpötila voi eri asuntojen kylpyhuoneissa vaihdella asukkaan toimista riippumatta.

– Kaikessa pitää huomioida, ettei lämmitetä turhaan, se koskee myös taloyhtiön maailmaa ja päätöksiä. Pitää kuitenkin muistaa, että myös erilaiset ilmanvaihtoratkaisut vaikuttavat asiaan. Kylppärin pitää joka tapauksessa kuivua suihkuttelun jälkeen.

Kylpyhuoneen sähköiseen lattialämmitykseen voi kuitenkin jokainen vaikuttaa itse. Sitäkään ei silti voi laskea liian alas:

– Silloin lattia ei kuivu suihkujen jälkeen ja peilit ja seinät jäävät pitkäksi aikaa kosteiksi. Käytössä huomaa, kuivuuko tila järkevässä ajassa. Sillä tarkoitetaan pikemminkin minuutteja kuin tunteja, sanoisin raja-ajaksi tunnin. Kuivumiseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, miten hyvin kylppärin kaadot on tehty.

Kuivatusta vähentävää kosteuskuormaa voi jokainen pienentää teoillaan.

– Vähennetään veden käyttöä ja suihkuaikaa ja kuivataan lattia lastalla. Pyykkien kuivaaminen kylppärissä vaatii lämpöä, mutta monessa taloyhtiössä on pyykinkuivaushuoneita ja pyykkitupia, joita kannattaa hyödyntää. Myös ulkona pyykki kuivuu jopa pakkasella. Kaikki kosteuskuorman vieminen pois omasta asunnosta on hyödyllistä.

Kun kylpyhuoneen lämmönlähteen tarkoitus on kuivata huone kosteusongelmien estämiseksi, voiko lattialämmitystä käyttää vain niin kauan, että esimerkiksi suihkun kastelema lattia on kuivunut? Suur-Uski ei näe siinä ongelmaa etenkään kerrostalossa.

– Jos kylpyhuone ei ole ulkoseinää vasten vaan sijaitsee talon sisällä, muu asunto lämmittää sitä.

Lattialämmitykseen kannattaa harkita aikaohjattuja termostaatteja.

– Se on aika pieni investointi, mutta sen voi ajastaa normaaliin päivärytmiin eli tiputtamaan lämpötilan niihin aikoihin, kun suihkua ei yleensä käytetä.

Kun asunnosta ollaan pidempään poissa, Suur-Uski kehottaa alentamaan kylpyhuoneen sähköisen lattialämmityksen lämpötilaa tai sulkemaan sen kokonaan.

Kannattaa pitää mielessä, että myös sähkönsäästämisessä voi asumisen ollessa kyseessä mennä liiallisuuksiin.

– Jos asunnossa asutaan normaalisti ja lämpötila on niin alhainen, että kosteus kertyy seiniin, kosteusongelmia voi tulla. Toisaalta, kuinka moni pystyy asumaan niin kylmässä ja käymään suihkussa – ei todennäköisesti Suomessa. Viipurissa olen nähnyt, miten vesi valuu talvella betoniseiniä pitkin, kun sisällä oli niin kylmää ja kosteaa.

Suur-Uski ei usko, että ongelmia tulee, kunhan pysytään normaalissa asumislämpötilassa eli noin 18–20 asteessa.

– Sen alle jos mennään, pitää alkaa todella miettiä omaa asumisen kosteuskuormaansa.

Yksiselitteisten ohjeiden antamista vaikeuttaa se, että Suomessa on käytössä monia eri lämmitysratkaisuja.

– Kokonaisuuteen vaikuttavat muun muassa lämmitys, ilmanvaihto ja se, mitä asumisessa tehdään. Jos on esimerkiksi tulisija käytössä, se kuivaa ja vie piipun kautta ilmaa ulos. Monissa maissa on tyypillisesti samantyyppinen lämmitys, mutta Suomessa on hirveän monimuotoisia lämmitysratkaisuja käytössä.