Apu tapasi Ilomantsissa vanhuksia, jotka saavat elää yhä kotonaan. 90-vuotiasta Marjatta Vlasoffia käy säännöllisesti tapaamassa musiikinopettaja Liisa Matveinen, jonka Vlasoff tuntee varhaislapsuudesta saakka.

Ilomantsissa elää tyytyväisiä vanhuksia: "Mitä muuta ihminen haluaa kuin asua kotonaan?"

Voiko vanhustenhoidosta löytää onnistumisia? Siihen vastasivat Suomen toiseksi suurimman vanhusten palvelukeskuksen Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin.

Hyvä vanhuus on mahdollista

Hopeatien palvelutalossa asiakkaille pyritään tarjoamaan samanlaista arkea kuin he eläisivät kotonaan.

– Luppoaikaa ei työhön mahdu, mutta prosessimme toimivat hyvin ja töitä on hyvä tehdä. Hallituksen aiemmin kaavailema ja sittemmin peruma 0,4 hoitajan mitoitus olisi ollut kohtuuton. Se olisi ollut fyysisestikin mahdoton, sillä joudumme keskittämään voimavarojamme huonokuntoisimpiin asukkaisiin. Työn sisältö kärsii, jos ehdimme hoitaa vain asukkaiden perustarpeet, sanoo sairaanhoitaja Sari Taalamo.

Palvelutalon hyvä arki

Lähihoitaja on asiakkaan kädet, jalat, silmät ja korvat. Sini Viinikka on työssään huomannut, että läheisyys ja kosketus ovat tärkeitä kaikenikäisille, ja Sinikin esimerkiksi kampaa asiakkaansa tukan.

– Vanhukset iloitsevat samoista asioista kuin nuoremmat, hän kertoo.

Jostain kertoo sekin, että taannoinen Hunks-miestanssiryhmän keikka oli suurmenestys.

Lähihoitajan päivä: Sini Viinikka pitää hyvää huolta vanhuksista palvelutalossa

Aira Samulin kannustaa ikääntyviä asumaan kotona niin pitkään kuin mahdollista. Hän on asennuttanut kotiinsa turvallisuusteknologiaa, joka on pilvipalvelun kautta yhteydessä lapsenlapsiin. Turvapalvelu kertoo, milloin yksin asuva saattaa tarvita apua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kaatuminen tai voinnin äkillinen huononeminen.

Ikänuori kansanvillitsijä Aira Samulin

Joutoaikaa ei näytä liiemmälti olevan, kun Ilmari Koppinen, 101, näyttää almanakkaansa. Sen sivuilta löytyy monenlaista menoa, esitelmätilaisuuksia ja veteraanijumppaa. Esitelmät hän kirjoittaa tietokoneella, jonka käytön hän opetteli poikansa kehotuksesta. Ajokortinkin lääkäri uusi taas vastikään.

101-vuotias Ilmari Koppinen käyttää autoaan yhä päivittäin

Yhä kasvava osa eläkeläisistä tekee yhä myös töitä. Kun vuoden 2007 lopussa työtä teki alle 40 000 vanhuuseläkeikäistä, vuoden 2016 lopussa heitä oli 68 000.

– Valtaosa vanhuuseläkeläisistä ei tee töitä siksi, että olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja. Heidän eläkkeensä ovat muiden eläkkeitä korkeampia. Aika monelle on voinut tulla sokkinakin eläkkeellä oleminen, kun tuttu työyhteisö on jäänyt taakse, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Yksi näistä energisistä eläkeläisistä on sodankyläläinen Leena Vaarala, 73, joka on Suomen vanhin nainen nosturinkuljettajana.

Työelämän tervaskannot: Leena, 73, aloittaa työt yhä aamukuudelta kaivostyömaalla