Tavallisina päivinä Kuopion terveyskeskuksen rokotus- ja tartuntatautipoliklinikalla rokotetaan aikuisia esimerkiksi jäykkäkouristusta tai matkaa varten. Koronaepidemia on muuttanut työn täysin. Nyt klinikalla työskennellään jäljittäjinä.

Normaalisti tartuntatautitiimissä olisi töissä yksi lääkäri ja kaksi hoitajaa. Koronajäljitystyön vuoksi tiimiin on siirretty vapaaehtoisia työntekijöitä terveydenhoitoyksikön sisältä, ja vahvuudessa on nyt kolme tartuntatautilääkäriä ja viisi tartuntatautihoitajaa.

Kaikkien tärkein työ on jäljittää koronaviruksen tartuntaketjuja – sitä, ketkä ovat virukselle altistuneet.

Tartuntatautilääkäri Raija Savolainen johtaa Kuopion tartuntaketjujen jäljitystä. Joka aamu klinikan työntekijät pitävät kokouksen. Jos uusia positiivisia koronatestituloksia on ilmennyt, Savolainen jakaa tiimille potilaat.

Ilmoitukset tuloksista tulevat klinikalle terveyskeskuksesta, työterveyshuolloista, yksityisiltä terveysasemilta, keskussairaalasta tai toisen kunnan tartuntatautiyksiköstä.

Kaksi hoitajaa viidestä ovat tartuntatautihoitajat Anniina Mäkelä ja Jaana Mustonen. He tarttuvat puhelimeen.

Ensin hoitaja varmistaa, että puhuu oikean henkilön kanssa ja kirjaa tämän henkilötiedot. Sitten hoitaja kertoo testituloksen. Moni osaa odottaa soittoa: oma lääkäri on jo kertonut heille koronaan sairastumisesta tai oireet ovat olleet ilmeiset.

– Kysymme, mistä tartunta on saatu ja milloin oireet ovat alkaneet. Aina tartunnan lähdettä ei tiedetä, Jaana Mustonen sanoo.

Hoitajat kyselevät niin ikään potilaan voinnista ja tarvittaessa ohjaavat hänet hoitoon. Potilaalle kerrotaan, miten ja minne hänen tulee ottaa yhteyttä, jos oireet voimistuvat.

– Kotona ei pidä sinnitellä liian pitkään, Anniina Mäkelä sanoo.

Positiivinen tulos tarkoittaa eristystä, johon potilas saa tarkat ohjeet. Kysymyksiä on paljon: Ovatko perheenjäsenetkin eristyksissä? Saako käydä edes kaupassa?

Koronapotilas saa myös tietoa tartuntatautipäivärahasta. Sitä voi hakea heti, kun tartuntalääkäri on kirjoittanut viranomaistodistuksen eristysmääräyksestä. Se postitetaan kotiin.

Sitten alkaa puhelun toinen tärkeä osuus.

– Potilas kertoo, keitä hän on tavannut 24 tuntia ennen oireiden alkua ja siitä eteenpäin. Joskus soitamme sairastuneelle myöhemmin uudelleen, jotta hän saa tovin miettiä asiaa ja etsiä yhteystietoja, Mustonen sanoo.

Kun altistuneet on listattu, heidät jäljitetään. Mustonen ja Mäkelä etsivät puuttuvia yhteystietoja esimerkiksi potilastietojärjestelmästä, soittavat altistuneille ja ilmoittavat karanteenista. Myös karanteenimääräys perustuu tartuntatautilakiin.

Atistuneetkin kaipaavat paljon tietoa. Hoitajat painottavat esimerkiksi sitä, että altistuneen perheenjäsenet eivät ole karanteenissa.

On myös tärkeää kysyä, onko altistuneella oireita ja tarvittaessa tehdä lähete koronatestaukseen. Oireetonta ei testata.

Tartuntaketjun jäljitys vie aikaa. Tavoitteena on kuitenkin saada yhteys kaikkiin altistuneisiin saman päivän aikana, jolloin tieto positiivisesta tuloksesta tulee.

Mustosen mukaan hankalin tapaus koski palvelualan työpaikkaa. Tarkemmin paikkaa ei voi kuvata tietosuojan vuoksi. Altistuneita oli noin parikymmentä. Tällöin jäljittäminen onnistui sujuvasti asiakastietojen perusteella.

Mäkelä sanoo, että myös vapaamuotoiset kokoontumiset, kuten kotibileet, ovat hankalia jäljitettäviä. Se ei niinkään johdu altistuneiden määrästä vaan siitä, että ihmiset saattavat tuntea osan vieraista vain etunimeltä ja vieraat voivat olla eri kunnista. Bileistä ei ole ole nimilistoja.

Mäkelä ja Mustonen muistuttavat, että heitä koskee vaitiolovelvollisuus, eivätkä he voi paljastaa altistuneille, kuka altistaja on.

– Kerromme, milloin altistumisen arvellaan tapahtuneen. Ajankohta on merkittävä, koska kahden viikon karanteenimääräys lasketaan alkavaksi siitä päivästä, Mustonen kertoo.

Ennen kuin sairastuneen eristys tai altistuneen karanteeni päättyvät, Mustonen ja Mäkelä soittavat seurantapuhelun.

Jos vointi on hyvä eikä oireita ole, eristys tai karanteeni voidaan purkaa tartuntatautilääkärin päätöksellä. Omin päin eristystä tai karanteenia ei saa lopettaa.

– Kun potilas on noudattanut ohjeita, karanteeni tehonnut ja tartuntaketju katkennut, on hieno fiilis, Mustonen sanoo.

Jos seurantapuhelussa selviää, että altistuneelle on karanteenin aikana tullut koronan oireita, lähetetään potilas testiin. Jos altistunut sairastuu koronaan, hän saa eristysmääräyksen ja altistukset kartoitetaan uudestaan.

Jokaisessa Suomen kunnassa on tartuntataudeista vastaava lääkäri, joka huolehtii tartuntatautien jäljityksen organisoinnista.

Tartuntatautien ja epidemioiden jäljitys on Raija Savolaisen tiimille tuttua työtä. Tavallisimmillaan jäljitystä tehdään klamydiasta ja tippurista, jolloin pyritään jäljittämään ja myös hoitamaan sairastuneen kaikki seksikontaktit.

Tuberkuloosi- tai sikainfluenssaepidemioissa on myös tarvittu jäljitystä. Koronan aikana kunnan pandemiasuunnitelma on otettu käyttöön asteittain ja soveltaen.

– Sikainfluenssassa tilanne oli aivan erilainen: silloin järjestimme rokotekampanjan, ja nyt rokotetta ei ole. Koronaepidemian vastaista työtä on myös vaikeampi koordinoida. Hoitolinjassa on nyt valtavasti enemmän toimijoita: terveyskeskukset, sairaalat, yksityinen sairaanhoito, hoivalaitokset… Savolainen listaa.

Kuopiossa oli huhtikuun loppuun mennessä todettu testein 60 koronaan sairastunutta, ja jokainen heistä oli altistanut keskimäärin neljä ihmistä. Joillakuilla oli nolla altistettua, joillakuilla yli 10. Jäljityksen käynnistäneistä sairastuneista neljä on kuollut.

Vaikeimpina tapauksia ovat Savolaisen mukaan hoivakotiepidemiat. Huhtikuun loppuun mennessä tiedossa oli yksi epidemian alku, joka saatiin heti pysäytettyä.

– Kuopiossa on ollut yksittäisiä tartuntoja potilailla ja työntekijöillä ikäihmisten asumisyksiköissä ja kotihoidossa, mutta taudin leviäminen on onneksi onnistuttu rajaamaan. On kuitenkin ajan kysymys, että jossakin laitoksessa epidemia leviää, kuten on jo tapahtunutkin esimerkiksi Helsingissä ja Kiuruvedellä Itä-Savossa.

Savolainen on tyytyväinen siihen, miten jäljittäminen on sujunut. Hän kuitenkin arvelee, että alueellisia tartuntaketjuja tulee lisää, kun rajoituksia puretaan. Häntä huolestuttavat etenkin yleisötapahtumiin ja hoitolaitosten vierailuihin liittyvä rajoitusten höllentäminen.

Jäljittäjien työ on henkisesti kuormittavaa. He ottavat vastaan potilaiden tunnereaktiot, olivat ne mitä tahansa.

Kun oman potilaan vointi romahtaa ja tämä joutuu teho-osastolle tai menehtyy, jäljittäjän on käsiteltävä myös omat tunteensa. Tietosuojan vuoksi hoitajat eivät kerro kuolemantapauksista tarkemmin.

Mäkelän mukaan hyvä tiimi ja vaikeimpien tapausten läpikäyminen yhdessä auttavat työn raskaimpien puolten käsittelyssä. Mustonen on samaa mieltä.

– Tässä työssä on pidettävä hyvää meininkiä yllä, että jaksamme. Myös esimiehen taustatuki on tärkeää.

– Kriisiaikana korostuu yhteisöllisyys. On ollut hyvä huomata, että ihmiset pyrkivät huolehtimaan toisistaan. Puheluista voi kuulla, että koronan vastaista työtä pidetään asiana, joka hoidetaan yhdessä kuntoon, Mäkelä kiittää.