Pandemia on ajanut monta alaa ahdinkoon Suomessa, mutta ei huumekauppaa. THL:n jätevesitutkimuksessa Helsingistä ja lähiseudulta mitattiin maaliskuussa mittaushistorian korkeimmat amfetamiinin käyttömäärät.

– Tavaraa on covid-rajoituksista huolimatta tullut Suomen markkinoille kutakuinkin samaan malliin kuin aikaisemminkin, rikosylikomisario Risto Lohi KRP:n tutkintaosaston Etelä-Suomen järjestäytyneen rikollisuuden yksiköstä sanoo.

Suomessa huumausaineiden tuonti ja käyttö ovat olleet kasvussa koko 2010-luvun. Yliannostukseen kuolee meillä jo enemmän ihmisiä kuin tieliikenteessä tai henkirikoksissa vuosittain, Lohi sanoo. Trendi seuraa muuta Eurooppaa.

– Europolin arvio on, että huumeiden tuotanto, kauppa ja kulutus ovat ennen­näkemättömällä tasolla Euroopassa.

Esimerkiksi kokaiinin tuonti on kasvussa otollisten markkinoiden vuoksi. Lohen mukaan myös synteettisten huumausaineiden, kuten amfetamiinin, tuotanto sekä kannabiksen viljely ovat selvitysten mukaan kasvussa Euroopassa. Suomessakin kannabiksen kasvatus on lisääntynyt Lohen mukaan merkittävästi. Joukossa on ammattimaisia, järjestäytyneen rikollisuuden ylläpitämiä kasvattamoja.

– Viime vuonna Suomessa takavarikoitiin 19 000 kasvia.

Huumekaupan ketjussa Suomi on loppukäyttäjämaa, jonne huumeet toimitetaan muualta Euroopasta tai maailmalta. Vain levitys ja katumyynti hoidetaan Suomessa.

Eniten suomalaiset käyttävät kannabista, amfetamiinia, ekstaasia sekä huumaavia lääkkeitä, erityisesti korvaushoitovalmiste Subutexia sekä hermostoa lamaavia bentsodiatsepiineja kuten Rivatrilia.

Amfetamiinin, Subutexin ja lääkepillerien runsas käyttö on Lohen mukaan Suomen huumemarkkinoiden erityispiirre. Toinen erityispiirre on heroiininkäytön marginaalisuus.

– Selittääkö sitä sitten, että kun meillä Subutexia on väärinkäytetty huumaavana aineena, niin ei ole syntynyt sellaista heroiinikysyntää kuin monessa muussa maassa.

Huumaavien aineiden reitit Suomeen vaihtelevat aineen ja sen alkuperän mukaan. Pääilmansuunnat ovat etelä ja länsi. Hasis tulee pääasiassa Pohjois-Afrikasta, erityisesti Marokosta, ja sieltä se kulkee Espanjan ja yleensä Alankomaiden kautta Suomeen. Espanja ja Alankomaat ovat kannabiskaupan solmukohtia, joiden kautta kulkee myös iso osa marihuanasta, jonka suurin kasvattaja Euroopassa on Albania.

Synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja MDMA:n eli ekstaasin valmistuksen keskus Euroopassa on Lohen mukaan Alankomaat. Se on iso amfetamiinin tuotantoalue maailmankin mittakaavassa.

Kokaiini tuotetaan Kolumbiassa, Perussa ja Boliviassa ja kuljetetaan laivarahtina Eurooppaan joko Afrikan satamien kautta tai Euroopan isoihin satamiin Antwerpeniin, Rotterdamiin, Hampuriin tai Espanjan Algecirasiin.

– Niistä se päätyy rikollisorganisaatioiden haltuun, ja aine pilkotaan ja toimitetaan eteenpäin.

Suomen Subutex on peräisin pääosin Ranskasta.

– Jos siellä reseptilääkkeenä yhden tabletin hinta on noin pari euroa, Suomessa se voi olla jopa 50–80 euroa tabletti.

Huumekaupassa operoi useita erilaisia kansallisia ja rajat ylittäviä rikollisryhmiä, KRP:n Risto Lohi sanoo.

Joukossa on niin perinteisiä, vakiintuneita alueellisia rikollisryhmiä kuten tunnuksellisia liivijengejä sekä mafiatyyppistä ja klaanihenkistä järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Esimerkiksi Italian Calabrian mafia on erityisesti sekaantunut kokaiinikauppaan, ja sillä on yhteydet Etelä-Amerikkaan. Italian mafia on levittäytynyt eri puolille Eurooppaa ja tekee siellä yhteistyötä alueellisten rikollistoimijoiden kuten tunnuksellisten moottoripyöräryhmien kanssa.

Myös EU:n ulkopuolelta tulleet rikollisryhmät ovat viime vuosina saaneet Lohen mukaan jalansijaa. Euroopassa vaikuttavat esimerkiksi pohjoisafrikkalaiset ja länsibalkanilaiset ryhmittymät sekä länsiafrikkalaiset rikollisverkostot kuten Nigerian Black Axe.

– Nämä rikollisverkostot tekevät keskenään yhteistyötä silloin, kun ne saavat siitä hyötyä, Lohi sanoo.

Suomessa huumekaupassa on Lohen mukaan ollut osallisina meillä vakiintuneita järjestäytyneitä rikollisryhmiä kuten United Brotherhood sekä moottoripyöräkerhojen Bandidosin, Cannonballin ja Hells Angelsin jäseniä. Etenkin pääkaupunkiseudulla operoi myös muun muassa albaniankielisiä sekä Lähi-idästä lähtöisin olevia rikollisryhmiä ja -verkostoja.

– Ja sitten on varmasti iso ryhmä meille tuntemattomia, normaaleja Suomen kansalaisia, jotka ovat hairahtuneet huumerikosten polulle.

Perinteiset huumausaineet kuten kannabis ja amfetamiini tulevat Suomeen tavallisimmin maarahdin mukana Euroopasta joko Tallinnan, Tukholman tai Ruotsin pohjoisrajan kautta.

Pienemmät erät tulevat esimerkiksi laillisen lähetyksen joukossa, tavallisten kulutustavaroiden sekaan tai rekkojen ja konttien rakenteisiin piilotettuina. Jos lastina on pääasiassa huumausaineita, se saatetaan tuoda suoraan laivalla esimerkiksi Saksasta.

Salakuljetuksessa ei silti ole yhtä reittiä, keinoa tai tapaa, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo.

– Huumausaineet eivät ole yhtenäinen segmentti. Jokaisella huumeella on oma tyypillinen tapansa, jolla ne salakuljetetaan.

Esimerkiksi LSD ja muuntohuumeet tulevat Sinkkosen mukaan lähes aina posti- tai pikakuriirilähetyksinä. Muuntohuumeista eli uusista synteettisistä huumaavista aineista, joita laki ei vielä luokittele huumausaineiksi, suuri osa tulee Aasiasta, esimerkiksi Kiinasta lentojen mukana. Aineet ovat niin puhtaita ja voimakkaita, että niitä tarvitaan käyttöannokseen hyvin pieni määrä, useasti vain mikrogrammoja.

Viimeksi kuluneen runsaan vuosikymmenen suurimpia mullistuksia Suomen huumemarkkinoilla on ollut verkkokauppa, Hannu Sinkkonen sanoo.

– Arviolta käyttöannoksista tällä hetkellä noin 75 prosenttia tulee rahtiliikenteessä ja 25 prosenttia verkkokaupasta. Esimerkiksi muuntohuumeet tulevat valtaosin verkkokaupasta. Voidaan puhua 80 prosentista.

Perinteinen huumekauppa kytkeytyy yleensä suoraan rikollisryhmiin, jotka hoitavat jakelua Suomessa. KRP:n Risto Lohen mukaan logistiikasta vastaava taho hoitaa aineen esimerkiksi maastokätköön, josta se pilkotaan myyntiin.

Kätköpaikkakartat ovat kauppatavaraa rikollismarkkinoilla. Katumyyjät ovat yleensä itsekin käyttäjiä, mutta ulkomaalaistaustaisilla rikollisryhmillä on sitä varten usein omat henkilönsä.

Toisin kuin perinteisessä kaupassa verkkokaupan myyjillä ei välttämättä ole suoraa kytköstä rikollisryhmiin tai edes rikostaustaa. Heidän toiminnassaan painottuu tietotekniikan hallinta.

Esimerkiksi vuonna 2019 Tullin takavarikoimalta, pimeässä verkossa toimivalta Silkkitie-palvelimelta paljastui tuhansien suomalaisten myyjien ja ostajien nimiä. Nimimerkkejä kauppapaikalta löytyi yli 400 000, toteutuneita kauppatapahtumia puoli miljoonaa, erilaisia tuotteita 78 000. Silkkitien käyttäjien ikähaitari oli 15–83 vuotta. Verkossa aineet maksetaan kryptovaluutalla kuten bitcoineilla.

– Verkossa kauppa tapahtuu anonyymisti, eli ostaja ei tiedä, keneltä tavaran ostaa, tosin usein anonymiteetti pystytään purkamaan jälkikäteen kuten Silkkitie-tutkinta osoitti, Tullin Hannu Sinkkonen sanoo.

Huumekauppa on verkon myötä laajentunut Suomessa. Huumausaineet ovat halventuneet ja tulleet kaikkien ja kaikenikäisten saataville.

– Ennen erilaisia huumausaineita oli saatavilla isoissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lahdessa ja ehkä Jyväskylässä ja Porissa. Ja sitten maaseudulla, Pohjois-Suomessa, oli käytännössä amfetamiinia ja kannabista eri muodoissa, mutta eipä juuri muuta. Ja Subutexia päälle. Mutta nyt sortimentti, josta voi esimerkiksi Sodankylässä tilata, voi olla ihan mitä vaan. Verkosta voi ostaa vaikka jotakin muuntohuumetta, joka tulee suoraan itselle. Se on se iso muutos.

Lopulta verkko on silti vain tilaus- ja maksamisväline, Sinkkonen sanoo. Aineet on edelleen toimitettava fyysisesti Suomeen. Se on huumekaupan suurin haaste.

– Jos ostaa ison määrän, se pitää salakuljettaa Suomeen ihan samalla tavalla kuin muussakin kaupankäynnissä. Se tulee olemaan se rajoitus. Eli huumausainekauppa ei tule koskaan siirtymään pelkästään verkkoon.