Luvut ovat karmeita - koko maassa vain kolmannes lapsista ja viidennes aikuisista liikkuu riittävästi.

- Silti liikuntaa harrastetaan enemmän kuin koskaan. Arjen fyysinen aktiivisuus, arki- ja hyötyliikunta ovat radikaalisti vähentyneet, ja liikunnaksi katsotaan yksinomaan harrastusliikunta, sanoo Helsingin Liikkumisohjelman projektipäälliköksi nimitetty yhteiskuntatieteitten maisteri Minna Paajanen.

Paajanen siirtyy tehtävään valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin paikalta, jossa hän vaikutti vuodesta 2011 lähtien.

Liikkumisohjelma on yksi Helsingin kaupungin strategisista kärkihankkeista, jolla liikkuminen ja sen aloittaminen halutaan tehdä houkuttelevaksi ja helpoksi. Tarkoituksena on saada kaiken ikäiset pääkaupunkilaiset liikkelle.

Projekti on ajoitettu vuosiin 2018-2021, ja sen avulla kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan tavalla, joka ottaa erilaiset käyttäjät huomioon.

- Fyysisen aktiivisuuden puute näkyy suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina kuten sairaanhoitomenoina, tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä vakavimmin ennenaikaisina kuolemantapauksina. Yli puolet aikuisista on vähintään ylipainoisia ja joka viidennes voidaan luokitella lihaviksi. Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta, Minna Paajanen sanoo koko maan tilanteesta.

Hyväkuntoinen projektipäällikkö on itse hyvä esimerkki liikkeen merkityksestä. Hän harrasti nuoruudessaan kestävyyslajeja kuten juoksua ja heitti 25-vuotiaana keihästä. Vielä muutama vuosi sitten hän pelasi jalkapalloa.

- Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada liikettä arkeen. Portaat voi kävellä ja kauppaan voi mennä kävellen tai pyöräillen. Mitä automatisoidumpaa ja tehokkaampaa länsimaisen ihmisen arjesta on tullut, sitä vähemmän se myös sisältää askeleita.

Liikuntajohtaja Tarja Loikkanen iloitsee Minna Paajasen nimityksestä ja sanoo, että Helsinkiin saatiin nyt alan huippuasiantuntija, jolla on kokemusta ja näkemystä liikkumisen edistämisestä eri näkökulmista.