Mariska: "Häpeän syvästi tuhlattuja päiviä – Viimeksi rakastuin pari viikkoa sitten"
Puheenaiheet
Mariska: "Häpeän syvästi tuhlattuja päiviä – Viimeksi rakastuin pari viikkoa sitten"
Apu pyysi Mariskaa jatkamaan muutamaa lausetta. Laulaja-lauluntekijä avautui haastattelussa muun muassa suhteestaan David Hasselhoffiin ja Urho Kekkoseen.

Yrityksistä huolimatta en ole oppinut… käsilläseisontaa, volttia, tekoröyhtäisyä enkä teko­pierua.

Lapsuuteni sitkein haave oli tulla pulujen ruokkijaksi ja polkupyöräilijäksi. Haaveet ovat osittain toteutuneet.

Minuun jäi pysyvät jäljet, kun otin tatuoinnin.

Viimeksi nauroin makeasti, kun tapasin Vain elämää -ystäväni Ressun ja Jannika B:n dinnerillä.

Liikutun yleensä kyyneliin, kun kuuntelen musiikkia – ja kirjoitan sitä.

Viimeksi rakastuin pari viikkoa sitten.

En enää rakasta David Hasselhoffin musiikkia.

Kadun yhä sitä, että en päässyt osallistumaan ukkini hautajaisiin. Niistä on yli 20 vuotta.

Pelkään kuollakseni elämänpelkoa.

Sukurasitteena sota

Häpeän syvästi tuhlattuja päiviä.

Tulin lyöneeksi erästä henkilöä, koska en totellut tarhassa opettajia jääliukumäen luona. Siitä on siis jonkin verran aikaa.

Join pääni täyteen, kun isot pojat pakottivat.

En aio koskaan antaa anteeksi sitä, että… ei ole mitään sellaista. Annan aina anteeksi.

Kateellisena katson muutamia suoraselkäisiä kavereitani: he osaavat puhua suoraan myös ikävistä asioista.

En olisi eräästä ystävästäni uskonut, että hänkin pitää hevimetallista. Itse en kyllä juurikaan pidä.

Sukurasitteeni on sota. Eiköhän sota heijastu yhä meidän kaikkien elämään.

Jos jonkun henkilön puolesta pitäisi kuolla, niin neljävuotiaan tyttäreni.

"Viimeisinä vuosinaan, muistisairaana mummi kertoi aina, kuinka hän on Kekkosen morsian."

Roistolapsi ja liian suuret luulot

Homoille haluan sanoa, että iloista antajaa jumala rakastaa.

Ennen oli paremmin ainakin ruutuajan suhteen. Ei se karkaa käsistä, mutta on runsasta.

Vapaamielisyys menee liian pitkälle, kun siitä tulee itseisarvo.

Annoin viimeksi lahjan viime viikolla ystävättärelleni, taiteilija Nanna Sudelle näyttelyn avajaisten kunniaksi.

Seuraavan rauhan-Nobelin antaisin laulaja Stigille. Hän on rauhallisin tapaamani mies.

Jumalassani mukavinta on määrittelemättömyys.

Urho Kekkosesta haluan sanoa, että hänen kuvansa roikkuu seinälläni edesmenneen mummini kuvan alla. Viimeisinä vuosinaan, muistisairaana mummi kertoi aina, kuinka hän on Kekkosen morsian.

Luulin itsestäni liikoja, kun julistin pienenä, että minulle pystytetään Tapiolan Heikintorille Roistolapsen patsas.

2 kommenttia