Maan magneettikenttä suojaa maapalloa kosmiselta säteilyltä ja on elinehto elämälle maapallolla. Viimeisen 200 vuoden aikana magneettikenttä on jatkuvasti heikentynyt. Tutkijat haluavatkin selvittää, millaisia magneettikentän vaihtelut ovat olleet aiemmin.

Tuoreessa tutkimuksessa kansainvälisen tutkimusryhmän apuna oli arkeologisia esineitä, jotka ovat säilöneet tiedon magneettikentästä, kun ne on aikanaan kuumennettu korkeaan lämpötilaan.

Tieto saadaan talteen laboratoriolaitteilla ferromagneettisten mineraalien pienistä kiteistä. Tutkimuksessa käytetyt keramiikkapalat ja piikivestä tehdyt työkalut ovat peräisin Jordaniassa tehdyiltä kaivauksilta. Esineiden iäksi määritettiin noin 8 000–10 000 vuotta.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun esihistoriallisilta paikoilta löytynyttä poltettua piikiveä on käytetty menneen ajan magneettikentän selvittämiseen, sanoo Tel Avivin yliopiston arkeologi Erez Ben-Yosef.

PNAS-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset ovat rauhoittavia, sillä muutoksia on tapahtunut aikaisemminkin. Noin 7 600 vuotta sitten magneettikenttä oli jopa heikompi kuin nyt, mutta se vahvistui taas noin 600 vuodessa.

Albert Einstein totesi aikanaan, että planeettamme magneettikenttä on yksi modernin fysiikan suurista mysteereistä. Sen tiedetään syntyvän prosesseissa noin 3 000 kilometrin syvyydessä maankuoren pinnan alla.

Sekä magneettikentän voimakkuus että suunta muuttuvat jatkuvasti. Kenttä liittyy ilmakehän erilaisiin ilmiöihin ja maapallon ekologiseen järjestelmään, ja sillä on mahdollisesti tietty vaikutus myös ilmastoon.

– Magneettikentän perusolemus ja alkuperä ovat vielä pitkälti ratkaisemat­tomia. Tutkimuksemme avasi kurkistusaukon tähän suureen arvoitukseen.