Kokoontumisrajoitusten lieventäminen ja liikuntapaikkojen avaaminen mahdollistaa urheiluseurojen toiminnan jatkumisen, mutta varotoimia tarvitaan yhä.

Palloliiton viralliset ohjeet pienryhmäharjoittelusta olivat voimassa 5.–13.5. Niissä ryhmän koko oli rajattu 9+1 -säännöllä, lähikontakti ei ollut sallittu, hygieniaa korostettiin eikä yhteisiä pukuhuone- tai suihkutiloja saanut käyttää.

Liiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen myöntää, että seuroilla on ollut kirjavia käytäntöjä. Isompi ongelma on hänen mukaansa ollut se, että ohjaamattomassa harjoittelussa ja pihapeleissä lapsia ja nuoria on mahdotonta valvoa.

– Selvitämme asioita viranomaisten kanssa ja annamme uuden ohjeistuksen mahdollisimman pian. Pakollisen tauon aikana on kirkastunut, että harrastus ja joukkue on monelle lapselle turvallisuutta tuova ympäristö. Sen puuttuminen aiheuttaa epävarmuutta ja yksinäisyyttä arkeen, Tihinen sanoo.

Suomen lähes tuhannessa jalkapalloseurassa on yli 140 000 rekisteröityä pelaajaa, joista 33 000 on tyttöjä ja naisia.

Myös aikuisten kilpasarjat käynnistyvät, kunhan alle on saatu riittävästi yhteisharjoituksia. Naisten pääsarja Kansallinen liiga alkaa 13. kesäkuuta ja miesten Veikkausliiga 1. heinäkuuta.

Veikkausliiga on tarkoitus pelata samoin kuin viime kaudella. 12 joukkueen kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan kuuden joukkueen ylä- ja alaloppusarjat. Otteluita tulee joka joukkueelle 27, ja kausi kestää marraskuulle.

Pitkä live-urheilun puutteessa kärvistely, Huuhkaja-buumi jaEM-kisojen siirtyminen vuodella saattavat tuoda katsomoon uuttakin yleisöä, mutta Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa korostaa, että edelleen mennään tilanteen sekä ohjeiden mukaan.

– Käymme jatkuvasti tiivistä keskustelua viranomaisten kanssa, jotta niin pelaajien kuin yleisön on turvallista palata jalkapallon pariin.

Jos epidemiatilanne muuttuu, kausi voidaan päättää myös kaksinkertaisena sarjana ilman jatkosarjoja. Lopullisen päätöksen Veikkausliigan sarjajärjestelmästä tekee Palloliitto.