Vieraslajeista voi olla suurta haittaa paikalliselle ekosysteemille. Nyt kurtturuusua vastaan taistellaan myös koneoppimisen avulla.

Kurtturuusu on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka siitä ei olisi harmia kasvupaikassaan, voivat sen kiulukat ja siemenet kulkeutua muuttolintujen mukana hyvinkin kauas. Esimerkiksi merenrannassa kurtturuusu voi syrjäyttää muun lajiston.

IT-palveluyhtiö CGI on kehittänyt Väylävirastolle koneoppimisratkaisun, joka tunnistaa haitallisia vieraslajeja teiden varsilta. Tämä auttaa kurtturuusujen, lupiinien ja muiden vieraslajien kartoittamisessa ja niiden torjumisessa.

Väylävirastolla on Suomen väyläverkosta satojen miljoonien kuvien tietovarasto, joka karttuu jatkuvasti esimerkiksi kelikameroista. Aluksi konenäölle opetettiin, mitä sen tulee tunnistaa.

– Kuvia pitää olla paljon erilaisia, mahdollisimman monesta eri kulmasta, jotta kone oppii hahmottamaan kasvien ominaispiirteet. Oppimisprosessi vaatii valtavasti toistoja. Vasta satojen kertausten jälkeen kone oppii tunnistamaan hyvinkin tarkasti halutut kasvit, kertoo CGI:n data-analyytikko Jari Turkia.

Havainnot sijoitetaan kartalle kuvissa olevien paikkakoordinaattien avulla.

– Datan avulla tiedämme jatkossa paremmin, missä ja kuinka suurina esiintyminä vieraslajeja kasvaa. Tältä pohjalta voimme tulevaisuudessa esimerkiksi ohjata niittojen aikataulun suunnittelua ja urakoitsijoiden töiden kohdentamista, sanoo Väyläviraston ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen.

Aikoinaan kurtturuusua istutettiin isoja määriä maanteiden varsille, sillä se kestää hyvin tieympäristön suolaa ja hankalia kasvuolosuhteita. Maanteiden kurtturuusuistutusten yhteispinta-ala on noin 33 hehtaaria.

Kurtturuusujen hävittäminen väylien varsilta kestää vielä pitkään. Väylävirasto arvioi, että lajin hävittäminen maanteiden varsilta maksaisi noin 5–7,5 miljoonaa euroa ilman jätekustannuksia ja jätekustannusten kanssa jopa 50 miljoonaa euroa.

Pikimmin kurtturuusuista halutaan eroon meren saaristossa ja rannikolla ja luonnonsuojelualueiden lähistöillä.