Kirjojen sekaan on ripoteltu kaikkea tuikkukipoista sukkiin. Reseptikirjojen väliin on kasattu mietelausein varustettuja lounasrasioita. Hyllyillä on myös meikkejä, huopia ja smoothiemixejä. Helsingin Kampin Suomalaisessa kirjakaupassa voi ostaa kaikkea tätä – ja tietysti myös kirjoja – saunatuoksusta tulevassa tervanhajussa. Sekin on myynnissä.

Kirjakauppojen hyllyille on kuin vaivihkaa ilmestynyt kirjojen ja toimistotarvikkeiden sekaan milloin mitäkin pientä tuotetta. Arki-iltapäivänä Kampin Suomalaisessa kirjakaupassa on asiakkaita melkein jonoksi asti, ja monilla on käsissään muuta kuin kirjoja.

– On päiviä, joina yli puolet myynnistä tulee muista tuotteista kuin kirjoista, kertoo Kampin liikkeen myymäläpäällikkö Kristina Samiselkä.

Hänen mukaansa asiakkaatkin saattavat ihmetellä, miksi kirjakaupan hyllyiltä löytyy niin paljon muutakin kuin kirjoja.

– Kokeilemme ja katsomme, millaisia tuotteita asiakkaat meiltä luontevasti etsivät.

Noin kolmasosa liikkeestä on omistettu muille tuotteille kuin painetuille kirjoille. Toimistotarvikkeet ovat saaneet oman nurkkauksensa, mutta sekaan mahtuu kaikkea pehmoleluista aina muovipusseissa tuijottaviin askartelusilmiin.

Samiselän mukaan tällaisten tuotteiden myyntiä tarvitaan, jotta liikkeet pystyvät olemaan keskustan kalliilla vuokrapaikoilla.

– Muilla tuotteilla yritetään kompensoida painettujen kirjojen myynnin laskua.

Lukeminen ja kirjakauppa ovat murroksessa, ja painettujen kirjojen myynti on laskenut jo vuosia. Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan lasku oli 10 prosenttia vuonna 2022, ja jo 60 prosenttia myydyistä kirjoista oli äänikirjoja.

Samalla kirjakauppojen määrä on vähentynyt reippaasti. Kirjakauppaliiton mukaan vielä vuonna 2009 kirjakauppoja oli 270, mutta vuoden 2023 alussa niitä oli jäljellä enää 138. Suurimmat kirjakauppatoimijat Suomessa ovat Suomalainen kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa, Rosebud sekä verkossa toimiva Adlibris.

Katso alla olevasta kuvasta, miten kauppojen määrä on kehittynyt viime vuosikymmeninä:

Muutos ihmisten vapaa-ajankäytössä näkyy myös kirjakaupoissa. Koko kirjakaupan toimiala kilpailee ihmisten ajasta suoratoistopalveluiden ja ruutujen kanssa. Myös digitaaliset kirjat vievät jalansijaa painetuilta kirjoilta.

– Digitalisoituminen on muuttanut ajankäyttöämme merkittävästi, mikä osaltaan vaikuttaa lukemiseen käytettyyn aikaan, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Karlssonin mielestä kirjakauppojen muuttumisen syynä ei ole ainoastaan painettujen kirjojen myynnin väheneminen. Osasyynä on myös yleisesti kuluttamisen siirtyminen pois kivijalkakaupoista. Myös digitaalisten kirjojen helppous viehättää kuluttajia.

– Jotkin kirjat halutaan omistaa ja toiset vain lukea kerran, Karlsson sanoo.

Muitakin haasteita on. Vuonna 2021 oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen, ja laajennuksen myötä toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia. Kaikki opintoihin sisältyvä, kuten kurssikirjat, ovat oppilaille ilmaista.

Kirjakaupoissa tämä on näkynyt oppikirjojen myynnin vähenemisenä: vuonna 2022 oppikirjojen myynti laski 42 prosenttia. Aiemmin kirjoja ostamaan tulleiden oppilaiden ostoskoreihin päätyi muitakin tuotteita, ja nuoret tottuivat asioimaan kirjakaupoissa. Nyt myös tämän välillisen myynnin tuomat tulot ovat laskeneet.

– Laajennettu oppivelvollisuus on saattanut olla jopa kuolemanisku joillekin liikkeille, Karlsson sanoo.

Karlsson on kuitenkin alkanut nähdä muutosta nuoressa sukupolvessa. Ruutujen äärellä kasvaneet nuoret haluavat vapaa-ajalleen muuta sisältöä kuin pelkät älylaitteet.

Se ei kuitenkaan vielä riitä kannattelemaan kirjakauppoja. Suomalaisen kirjakaupan myymäläpäällikön Kristina Samiselän mukaan kirjojen kuluttaminen on osittain siirtynyt kirjakaupoista ja kirjastoista muihin palveluihin.

– Kirjakaupasta saatetaan tulla kysymään lukusuosituksia, ja sitten kirja ostetaan Bookbeatista tai muusta äänikirjapalvelusta, Samiselkä sanoo.

Vaikka meikit ja saunatuoksut ovat ehkä uusi tuttavuus kivijalkakirjakaupoissa, liikkeiden valikoimaan on aina kuulunut muutakin kuin kirjoja. Perinteisesti kirjojen ohessa on myyty toimisto- ja käsityötarvikkeita sekä taidevälineitä.

Karlssonin mukaan mitä pienempi kirjakauppa on, sitä enemmän myynnissä saattaa olla muutakin kuin kirjoja. Kirjakauppa on monessa paikassa se, joka palvelee monella tapaa, ja erityisesti pienissä liikkeissä asiakkaiden tarpeet voidaan ottaa tarkasti huomioon.

– Eräs kauppias pieneltä paikkakunnalta kertoi, että talvella kirjakaupassa oli myynnissä pilkkitoukkia. Niitä ei muualta saanut, joten toukat toivat kirjakauppaan aivan uudenlaisia asiakkaita, Karlsson sanoo.

Jotkin kirjakaupat ovat luoneet nahkansa kokonaan. Esimerkiksi Ruovedellä sijaitsevasta Vinhan kirjakaupasta on uudelleenavaamisen yhteydessä syntynyt kokonainen konsepti: kirjakaupan lisäksi on majoitusta, taidegalleria ja kahvila terasseineen.

Karlssonin mielestä on tällaiset uudenlaiset kirjakaupat ovat myönteinen signaali kivijalkakirjakauppojen tulevaisuudesta.

– Painettu ja digitaalinen kirja voivat hyvin elää rinnakkain, Karlsson sanoo.