Luonnonvaraisten eläinten elämää seuraavat reaaliaikaiset kamerat, ”luontolivet”, ovat saavuttaneet Suomessa suuren suosion. Niiden välityksellä olemme päässeet kurkistamaan muun muassa saimaannorpan, ahman ja kalasääsken elämään. WWF Suomen ylläpitämä Norppalive on kerännyt miljoonayleisöt.
Kun Pullervo-saimaannorppa ilmestyy kameran eteen, siitä tulee kansallinen mediatapaus ja uutisten kommenttikentät täyttyvät haltioituneiden ihmisten ihastuneista kommenteista.
Perinteisten luontodokumenttien tekemisessä ongelma on, että ihmisen läsnäolo vaikuttaa enemmän tai vähemmän tapahtumiin. Moni hetki jää taltioimatta sen takia, että ihmisarat villieläimet kiertävät kaukaa teltassa kykkivän kuvaajan. Kameralivessä ei ole tätä ongelmaa.
Liiketunnistimella varustetun kameran voi jättää itsekseen taltioimaan tapahtumia kellon ympäri. Näin meillä on mahdollisuus päästä näkemään, miten luonto toimii ilman ihmisen läsnäoloa.
Julma isku kalasääksen pesään
Juuri tämä minua on kiehtonut; että pääsisin todistamaan tapahtumia, joita luonto ei muuten paljastaisi koskaan. Näin tapahtuikin hiljattain, kun eräänä iltana näyttöpäätteelleni ilmestyi tuoretta materiaalia Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan kalasääskipariskunnan, Alman ja Ossin, pesältä.
Livekamerassa näkyi kolme kalasääsken poikasta, jotka nukkuivat pesässä kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä kuvaan ilmestyi petolintu, joka syöksyi tikarinterävät kynnet sojossa poikasen selkään ja tappoi sen silmänräpäyksessä. Sitten oli seuraavan vuoro.
Kolmas poikasista pani hanttiin, mutta turhaan. Kanahaukka iski kyntensä vastaan taistelevan poikasen kehoon, ja katselimme reaaliajassa, kuinka elämä hiipui nuoren linnun silmistä.
Ossi oli pois pesältä, eikä Alma kyennyt puolustamaan poikasiaan yksin. Kuvamateriaalin katsominen salpasi hengen, ja puolustuskyvyttömien poikasten puolesta teki pahaa.
Luonnossa ei ole Disney-leffan lempeyttä
Katsoessani tallennetta aloin toivoa tapahtumille Disney-leffoista tuttua käännettä. Kunpa paikalle ilmestyisi Ossi, joka puolustaisi urheasti jälkikasvuaan ja ajaisi tunkeilijan tiehensä. Mutta turhaan.
Kanahaukka vei saalistuksensa loppuun viileästi ja nappasi yhden poikasista mukaansa. Katsottuani yli neljä minuuttia kestäneen kanahaukan saalistuksen minulta meni tovi, ennen kuin pulssini laantui.
Aivomme ovat tottuneet ottamaan vastaan käsikirjoitettuja ja leikattuja luontodokumentteja, joissa leijonan saalistus on koostettu dramaturgian sääntöjen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa luonnon raadollisuuden siistimistä ja todellisuuden kaunistelemista.
Sen sijaan luontolive-kuvavirrasta ei leikata tylsiä tai raakoja kohtia pois. Kenties tästä johtuen livekameran jakaneiden sivustojen kommenttikentät täyttyivät ristiriitaisista kommenteista, jopa suoranaisesta vihasta kanahaukkaa kohtaan.
Miten olisi teurastamon kameralive?
Petolinnun ravinnonhankinnan näkeminen kaikessa raadollisuudessaan ujutti ikävän kysymyksen lihaa syövien katsojien alitajuntaan. Kestäisitkö nähdä teurastamon kameralivessä, kuinka elävä ja tunteva eläin päätyy lautasellesi?
Kanahaukalla on kulttuurissamme ristiriitainen asema juuri sen takia, että se saalistaa ravinnokseen samoja luonnonvaraisia eläinlajeja kuin ihminenkin, kuten metsäkanalintuja ja jäniksiä. Tämän takia se saa osansa ikiaikaisesta petovihasta.
Todellisuudessa kaikki luonnossa tapahtuu välttämättömyyden pakosta. Luonnossa ei ole hyviksiä tai pahiksia. Tämäkään kanahaukka ei tehnyt pahaa ilkeyttään, vaan välttämättömyyden pakosta. Todennäköisesti se vei tappamansa kalasääsken omaan pesäänsä, jossa nälkäiset poikaset odottivat.
Kanahaukka antoi meille muistutuksen siitä, että todellisuus luonnossa on monimutkaisempaa ja rajumpaa kuin mitä luontodokumentit useimmiten esittävät.
Elävän elämän epämiellyttävyys
Luonto ei tunne tarinankerronnan lainalaisuuksia tai draaman kaarta. Luonnossa ei soi orkesterimusiikki tai kaiu kertojanäänen baritoniset tulkinnat. Nämä elementit ovat vain levottoman ihmismielen keino järjestellä ja arvottaa epäjohdonmukaisesti etenevää elämää. Ihmissilmin katsottuna luonnossa ei tapahdu mitään tunti- tai päiväkausiin, kunnes kaikki muuttuu silmänräpäyksessä. Yhden onnellinen loppu on usein toisen turmio.
Kanahaukan saalistushetki kiteytti kaikessa raadollisuudessaan luonnon kiertokulun. Elävän elämän ymmärtäminen tarkoittaa usein epämiellyttävien asioiden ja niistä kumpuavien tunteiden kohtaamista.
Tässä tapauksessa lohtua tuo se, että Alma ja Ossi ovat pesineet menestyksellisesti samalla paikalla jo vuodesta 2005 alkaen. Kenties ensi kesänä ne jälleen palaavat ja saavat kasvatettua jälkikasvunsa lentokykyisiksi.
