Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Ylen julkaiseman mielipidetiedustelun perusteella yli puolet kansalaisista Nato-jäsenyyden kannalle. Mutta mitä sotilasliittoon kuuluminen käytännössä merkitsisi? Miten Suomen asema muuttuisi kriisitilanteessa tai sodassa?

Kysyimme sotilasasiantuntija Pekka Toverilta. Toveri on kenraalimajuri evp. ja Suomen puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö.

Jos Suomi Naton jäsenmaana joutuisi vaikkapa Venäjän painostuksen kohteeksi, mitä apua Nato-jäsenyydestä olisi tässä tilanteessa verrattuna nykyiseen tilanteeseen?

Nato reagoi jo vuosia sitten Krimin valtaukseen sijoittamalla joukkoja Baltian maihin. Joukkoja ei tullut tietenkään paljon, pataljoonan taisteluosasto per maa. Ne oli kuitenkin koottu useista Nato-maista. Näin hyökkäys Baltian maihin toisi koko Naton heti mukaan konfliktiin.

Nyt käynnissä oleva Venäjän hyökkäyksen aikana Nato on vahventanut joukkoja Ukrainan ympäristössä olevissa Nato-maissa, ja puolustusliitto on selvästi ilmoittanut, että jos Nato-maan kimppuun hyökätään, koko liittouma osallistuu hyökkäyksen torjumiseen. Eli selvää tukea olisi saatavissa jopa ennakoivasti.

Jos Suomi olisi Naton jäsenmaa ja vaikkapa Viro tai jokin toinen Baltian maa joutuisi Venäjän painostuksen kohteeksi, miten Nato edellyttäisi Suomen auttavan tilanteessa?

Samaan tapaan. Tarvittaessa tuen osoittamiseksi voitaisiin tuoda vaikkapa Naton ilmavoimaa alueelle, ja Suomi voisi tukea tätä antamalla lentotukikohtia käyttöön. Suomella on kuitenkin aina oikeus päättää päästetäänkö Nato-maiden joukkoja omalle alueelle.

Jos Suomi joutuisi Naton jäsenmaana vaikkapa Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, millaista apua Nato voisi antaa?

Nopein apu olisi tietenkin ilmavoimien tuki. Lisäksi Nato-mailta saataisiin tiedustelutietoja kuten Ukrainan kriisin aikana on nähty. Siellä lukuisia Nato-maiden tiedustelukoneita toimii alueella. Naton merivoimien taisteluosastot voisivat suojata läntisiä meriyhteyksiämme ja mahdollistaisivat kauppamerenkulun jatkumisen, mikä on Suomelle elintärkeää.

Maavoimalla olisi merkitystä etenkin Pohjois-Suomessa, jonne joukkoja olisi nopeasti saatavissa Norjan kautta. Natolla on nopean toiminnan joukkoja, joihin kuuluu mittavasti maavoimaa, ja niitä voitaisiin suunnata Suomen tueksi. Natolla on myös logistisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat omien joukkojen taistelukyvyn ylläpitämisen muun muassa varaosahuollon ja muun materiaalituen avulla.

Voisiko tällaisessa tilanteessa tulla myös uhkaus käyttää hyökkääjää vastaan ydinaseita?

Nato ei uhkaa ydinaseella ensimmäisenä. Mutta jos hyökkääjä sellaisilla uhkaa, tai sellaisia käyttää, Naton jäsenmaa on puolustusliiton "ydinasesateenvarjon" alla ja saa sen kautta suojaa.

Jos Suomi olisi Naton jäsenmaa ja vaikkapa Viro tai jokin toinen Baltian maa joutuisi Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, miten Nato edellyttäisi Suomen auttavan tilanteessa?

Suomen odotettaisiin tukevan Baltteja muun muassa ilmatilannekuvalla ja hävittäjätorjunnalla iskemällä esimerkiksi Viroon hyökkääviä Venäjän ilmavoimia vastaan. Meripuolustuksella estettäisiin iskut Viron rannikolle tai Viron meriliikennettä vastaan Venäjän merivoimien toimesta.

Suomelta todennäköisesti pyydettäisiin myös mahdollisesti tukea Nato-maiden meri- ja ilmavoimille sekä tiedustelutietoa. Suomelta tuskin odotettaisiin maavoimien joukkoja. Oletettaisiin, että Suomi laittaisi tilanteessa maavoimansa liikekannalle, niin että Natolta ei sitoudu voimaa Suomen suojaamiseen. Samalla luotaisiin uhkaa Venäjä vastaan niin, ettei se uskaltaisi vetää joukkojaan Suomen rajoilta baltteja vastaan.

Pysyisikö Suomen armeijan johto edelleen Suomella, jos Suomi joutuisi osana Natoa osaksi sotilaallista yhteenottoa?

Suomen puolustus olisi edelleen Suomen puolustusvoimien johdossa. Mahdollisesti Naton nopean toiminnan joukkoihin annettavat suomalaiset joukot olisivat kyseisen nopean toiminnan joukon johdossa.

Jos Suomeen kohdistuisi suurhyökkäys ja Nato keskittäisi pääjoukkojaan Suomeen, osa puolustusvoimien joukoista voitaisiin liittää Naton johtoportaan alaisuuteen. Periaatteessa se johtaa, jolla on siihen parhaat edellytykset.