Euroopan ympäristöviraston EEA:n tuore raportti antoi hätkähdyttävän kuvan Euroopan ilmanlaadusta. Ilmansaasteet ovat edelleen syynä yli 1 200 alle 18-vuotiaan lapsen ennenaikaiseen kuolemaan Euroopassa – joka vuosi.

Ilmansaasteiden haitat alkavat jo sikiöaikana, mikä voi näkyä matalana syntymäpainona. Ne vaikuttavat pysyvästi lasten kehitykseen esimerkiksi keuhkojen ja jopa aivojen osalta, minkä lisäksi ne aiheuttavat muun muassa korvatulehduksia, astmaa ja allergioita. Lapset altistuvat saasteille aikuisia helpommin, sillä he ovat lähempänä maata, viettävät enemmän aikaa ulkona ja hengittävät nopeammin. Tilanne on niin paha, että Gerardo Sanchez Martinez, EEA:n ympäristö- ja terveysasiantuntija, sanoo meidän pettäneen lapsemme ilmansaasteiden suhteen:

– Lapsia ei voi ilmansaasteiden suhteen ajatella pieninä aikuisina. He altistuvat suuremmalle määrälle ilmansaasteita, mikä alkaa kohdusta ja jatkuu päiväkodissa ja myöhemmin, hän sanoi The Guardianille.

Peräti 97 prosenttia vertailumaiden asukkaista altistui vuonna 2021 Maailman terveysjärjestö WHO:n kriteerit ylittävälle määrälle ilmansaasteita. Typpidioksidin ja otsonin määrät ylittivät WHO:n rajat kaikissa maissa, myös Suomessa. Meillä typen oksidien suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne.

Huonointa ilma oli Itä-Euroopan maissa ja Italiassa, mutta 37 maan vertailusta puuttui useita valtioita, kuten Iso-Britannia, Ukraina ja Venäjä. Listan peräpään maita yhdistää se, että niissä käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, kotitalouksien lämmitykseen sekä teollisuuden energianlähteenä.

Suomi pärjää ilmansaastevertailussa hyvin, ja myös EEA:n tuoreen raportin mukaan täällä on Euroopan puhtain ilma. Silti myös Suomessa ilmansaasteilla on seurauksia ihmisten terveydelle. Ympäristöministeriö on arvioinut, että Suomessa kuolee vuosittain ilmansaasteiden takia ennenaikaisesti jopa 2 000 ihmistä. Esimerkiksi katupölyn ja puun pienpolton vaikutukset tulevat sekä välittömästi että viiveellä.

– Yleisimpiä haittoja, jotka myös usein tulevat hyvin nopeasti jo altistumisen aikana tai pian sen jälkeen, ovat ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet. Tällöin esimerkiksi kurkku tuntuu karhealta, silmät kutisevat ja vuotavat, yskittää, on nuhaa, nenä on tukossa, THL:n ympäristöterveysyksikön erityisasiantuntija Taina Siponen sanoo.

Oireilu on kuitenkin yksilöllistä. Osa ei saa oireita ollenkaan, kun taas toinen voi oireilla useammalla tavalla.

– Erityyppisille ärsytysoireille herkimpiä ovat hengityselinsairaat ja pienet lapset.

Väestötason tutkimuksissa korkeat pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet on yhdistetty siihen, että samana tai muutamana seuraavana päivänä sairaalaan on päätynyt muita päiviä enemmän hengityselin- ja sydänsairauksista kärsiviä.

Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille määrittyy pitkälti asuinpaikan perusteella ja pitkäaikaisaltistuminen on ajoittaista altistumista haitallisempaa. Useita vuosia tai vuosikymmeniä kestävä altistuminen pienhiukkasille kohottaa muun muassa kroonisiin sydän- ja hengityssairauksiin sairastumisen riskiä.

Puunpolton pienhiukkaspäästöt ovat Suomessa vuosittain syynä arvioiden mukaan 200–250 ennenaikaiseen kuolemaan. Katupölyn pienhiukkasten vaikutuksille on tehty vastaava suuntaa-antava arvio.

– On arvioitu, että katupölyssä pienessä osassa olevat pienhiukkaset voivat aiheuttaa Suomessa vuosittain jopa 50–60 ennenaikaista kuolemantapausta. Isompien katupölyhiukkasten vaikutuksia ei ole arvioitu, vaan tämä arvio on tehty nimenomaan katupölyssä alle 2,5 mikrometrin (metrin miljoonasosa) halkaisijaltaan oleville pienhiukkasille, Siponen sanoo.

Puun pienpolton ja katupölyn ohella myös tieliikenteen pakokaasupäästöt ovat edelleen keskeinen terveyshaittojen aiheuttaja. Pakokaasupäästöjen suhteellinen merkitys on kuitenkin vähentynyt, ja sen on arvioitu edelleen vähenevän suhteessa esimerkiksi puun pienpolttoon tulevaisuudessa kiristyvän lainsäädännön myötä.

– Pienpolton päästöjä ei ole säädelty vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi ajoneuvojen päästöjä. Nyt kuitenkin vuoden 2022 alusta voimaan tuli ekosuunnitteludirektiivi, joka asettaa rajoja uusien, tehdasvalmisteisten tulisijojen päästöille. Direktiivi ei kuitenkaan koske saunan kiukaita, missä päästöt ovat usein suuria, ja muutenkin vanhojen tulisijojen korvautuminen uusilla tapahtuu hitaasti.

Vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä asuminen lisää ilmansaasteille altistumista ja tästä aiheutuvaa terveysriskiä. Suomessakin on tarkasteltu, kuinka muun muassa teiden varsilla asuville koituvaa terveysriskiä voitaisiin vähentää tie- ja asuinympäristöjen suunnitteluvaiheessa tehtävien ratkaisujen avulla.

– Yksi tunnistettu keino on etäännyttää rakennuksia vilkasliikenteisistä teistä ja jättää riittävästi etäisyyttä rakennusten ja liikenneväylän väliin, sillä ilmansaasteiden pitoisuudet laimenevat nopeasti tiestä etäännyttäessä.

Koska Suomessa ilmanlaatu on Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verrattuna hyvä, täällä ei tarvita yhtä voimakkaita rajoitustoimenpiteitä kuin huonomman ilmanlaadun maissa. Pienhiukkasille ei ole kuitenkaan tunnistettu kynnysarvoa, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, Siponen korostaa.

– Sen vuoksi esimerkiksi jokaisen liikenneväylästä etäännyttävän metrin voi ajatella olevan merkityksellinen.

Raportin hätkähdyttävin tieto oli lasten kuoleminen ilmansaasteisiin. Ilmansaasteille haitallisten vaikutusten riskiryhmiin kuuluvat erityisesti kroonisista hengityselin- sekä sydän- ja verisuonisairauksista (esimerkiksi sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti tai astma) kärsivät henkilöt, mutta myös alle kouluikäiset lapset lasketaan ilmansaasteille herkkiin väestöryhmiin.

Korkeat pienhiukkasten pitoisuudet voivat ärsytysoireiden lisäksi muun muassa lisätä pikkulasten hengityselinoireita ja -infektioita.

– Altistuminen pienhiukkasille lisää kuolleisuutta etenkin kroonisia hengityselinsairauksia ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla. Käsitykseni mukaan ilmansaasteita ei yleisesti ottaen pidetä lapsilla merkittävänä kuolleisuutta lisäävänä tekijänä silloin, kun pitoisuudet ovat matalia, kuten Suomessa.

Euroopan ympäristövirasto vaatii suojelemaan lapsia esimerkiksi perustamalla koulujen ja päiväkotien lähelle puhtaan ilman alueita. Ilmanlaatua parannettaisiin rajoittamalla liikennettä ja lisäämällä viherkasvien määrää. Ruotsissa saastuneen kaupunki-ilman ratkaisuksi on esitetty kaupungin jakamista alueisiin, joista osassa saisi ajaa vain päästövaatimukset täyttävillä autoilla.

– Meillä Suomessakin voidaan vähentää riskejä edelleen erilaisilla päästöjen vähentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Vaikka ilmanlaatu yleisesti ottaen on hyvä, voi ilmanlaatu huonontua ajoittain erityisesti alueilla, missä on paikallisia päästölähteitä, kuten vilkasta liikennettä tai puun pienpolttoa.

Siposen mukaan kaupunkisuunnittelussa koulut ja päiväkodit tulisi katsoa herkiksi kohteiksi, joiden ympäristössä on tärkeää kiinnittää huomiota ilmanlaatuun. Esimerkiksi ajoneuvoliikenteen rajoittamisella koulujen lähiympäristössä on mahdollista saada ilmanlaadun parantumisen lisäksi myös turvallisuushyötyjä.

– Turvallinen liikkumisympäristö koulun lähellä edistää lasten liikkumista kävellen ja pyöräillen, mikä edelleen edistää lasten terveyttä ja siten osaltaan kumoaa myös ilmansaasteiden aiheuttamia haittoja.

Lähteenä käytetty myös: Yle ja Ympäristöministeriö