Yli 20 vuotta urheilumaailman huipulla. Tuloksena 14 arvokisamitalia: kuusi olympialaisista, kahdeksan maailmanmestaruuskisoista. Kohokohtana kulta 15 kilometriltä Lahden 1989 maailmanmestaruuskisoista.

Harri Kirvesniemen vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisissa alkanut ja Lahden 2001 maailmanmestaruuskisoihin päättynyt arvokisaura hakee vertaistaan. Häntä voi perustellusti kutsua suomalaisen hiihdon legendaksi.

Myös 60 vuotta täyttävä Kirvesniemi muistelee uransa huippuhetkiä lämmöllä. Yksittäisiä onnistumisia tärkeämpää hänelle on kuitenkin kokonaisuus.

– Sain kiertää yli 20 vuotta kutakuinkin terveenä maailmaa ja tehdä sitä mistä olin haaveillut. Lisäksi sain lukemattomia ystävyyssuhteita ympäri maailmaa. Sellainen on jälkikäteen ajateltuna suurin rikkaus urheilu-urasta.

Eikä hiihto Kirvesniemen elämästä ole mihinkään hävinnyt. Urheilu-uransa jälkeen hän on työskennellyt päätoimisesti Kiteellä sijaitsevassa KSF Sport -suksitehtaassa. Ensin tuotantopäällikkönä, sitten tehtaanjohtajana.

Viimeisen viiden vuoden ajan on ollut toimitusjohtaja. Työtehtäviin kuuluu kaikkea taloushallinnosta tuotetestaukseen ja asiakaskontaktien hoitamiseen.

Mitään varsinaista kaupallista koulutusta Kirvesniemellä ei silti löydy. Koulutukseltaan hän kertoo olevansa gradua vaille valmis liikuntatieteiden maisteri.

– Tekemällä näitä hommia on oppinut. Ja kantapään kautta, Kirvesniemi sanoo ja nauraa.

Kaipaatko mitään urheilu-uraltasi?

– Ehkä sitä välillä kaipaa sitä kilpailutilannetta ja sitä jännitystä. Matkustamista en sen sijaan kaipaa yhtään. Siihen olin urheilu-urani lopulla jo aika kyllästynyt. Matkapäiviä kertyi vuositasolla minimissään kaksi ja puolisataa kappaletta.

Myös hiihtouran päätös saattaa tuntua hänestä vähemmän miellyttävältä muistelun aiheelta. Kirvesniemen ja viiden muun Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjän ura päättyi Lahden MM-hiihtojen dopingskandaaliin helmikuussa 2001

Kirvesniemi sanoo suhtautuneensa 17 vuoden takaisiin tapahtumiin alusta lähtien varsin maltillisesti.

– Kyllä mä pystyin sen aika nopeasti käsittelemään. En esimerkiksi jäänyt päiväksikään sisätiloihin piileskelemään, vaan rupesin elämään saman tien normaalia elämää. Ehkä siinä auttoi se, että olisin ollut joka tapauksessa oman urani ehtoopuolella. En ollut esimerkiksi tehnyt jatkamisesta vielä mitään päätöstä. Olin ehkä jopa enemmän lopettamisen kannalla.

Dopingskandaalin jälkeen moni sanoi, että kärähtäminen heitti varjon myös Kirvesniemen aiempien saavutuksiaan ylle.

Kirvesniemen omasta mielestä näin ei ole. Eikä hän muiden mielipiteistä välittänyt edes kohun ollessa kuumimmillaan. Hän oli jo ehtinyt tottua 20 vuoden ammattiuransa aikana kaikenlaiseen palautteeseen.

Nahka oli ehtinyt parkkiintua.

– Nykyään ajattelen, että se oli kokemus kokemusten joukossa. Tehty mikä tehty. Turha sitä on menneisyyttä yrittää muuttaa, hän summaa.

Urheilua Kirvesniemi ei ole jättänyt missään vaiheessa. Aktiiviuransa lopetettuaan hän kertoo asettaneensa itselleen tavoitteeksi liikkua viikossa keskimäärin viiden tunnin ajan. Tavoitteessaan hän sanoo pysyneensä verrattain hyvin.

Sen huomaa myös sutjakkaasta ulkomuodosta. Kirvesniemi paljastaa painavansa yhä saman verran kuin aktiiviaikanaan. Ruokavaliotaan hän kertoo silti joutuvansa tarkkailemaan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Ennen oli ongelma, jaksaako syödä tarpeeksi. Nyt pitää malttaa olla syömättä liikaa. Ja onhan mulla kehon koostumus muuttunut. Nykyään kelluttaa järvessä paremmin. Rasvaprosentti on varmaan tuplaantunut.

Ikäisekseen hän on silti rautaisessa kunnossa. Helmikuussa Kirvesniemi osallistui Italian Alpeilla Marcialongassa järjestettyyn maastohiihdon klassikkokilpailuun. 70 kilometrin matkan hän selätti kolmessa ja puolessa tunnissa.

–Onhan tätä kroppaa tullut vuosien mittaan rääkätty. Erilaisia harjoituskilometrejä on pitkälti yli 300 000 kilometriä takana. Kiitollinen saan olla siitä, että paikat ovat pysyneet kunnossa.