Oletko ihmetellyt puistonpenkkiä, jonka keskellä on ylimääräinen kaide? Mietitkö, miksi bussipysäkin penkin paikalla on vain tanko? Ylimäärinen kaide tai penkin puuttuminen tekevät paikalla makoilun mahdottomaksi ja ovat esimerkkejä vihamielisestä arkkitehtuurista.

Vihamielinen arkkitehtuuri on tietoista kaupunkisuunnittelua, jolla rajataan ja estetään tilan käyttöä. Suomessa se koskettaa erityisesti liikuntarajoitteisia tai ikäihmisiä, mutta näkyy räikeimmin asunnottomien ihmisten elämässä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja. Suunnittelulla julkisesta tilasta rajoitetaan väestöryhmiä, jotka koetaan haitallisiksi tai häiritsevällä tavalla käyttäytyviksi.

– Vihamielinen arkkitehtuuri lisää eriarvoisuutta ja määrittää kenelle julkinen tila kuuluu.

Helsingin päärautatieaseman sisääntuloaulan penkit poistettiin pari vuotta sitten. Syyksi kerrottiin järjestyshäiriöitä aiheuttavat porukat ja turvattomuus sekä paikan pysyminen siistimpänä. Asunnottomuutta kokeville ihmisille asemien tyyppiset julkiset paikat ovat aina olleet tärkeitä, sanoo Petrovskaja. Ne ovat oikeastaan ainoita ympäri vuorokauden auki olevia paikkoja, suojapaikkoja, joissa ihmisillä on ollut mahdollisuuksia olla lämpimässä, kun muuta paikkaa ei ole. Asemat ovat läpikulkupaikkoja myös muille. Penkkien poistaminen vaikeutti vanhusten ja liikuntarajoitteisten mahdollisuutta levähtämiseen.

Suomessa vihamielinen arkkitehtuuri ei ole vielä niin räikeää kuin esimerkit maailmalta ovat. Meillä ei vielä näy porttikongeihin ja siltojen alle asennettuja metallipiikkejä tai lämmintä ilmaa puhaltavien ilmanvaihtoaukkojen ritilöiden päälle asennettuja esteitä, mutta silmät on syytä olla auki Suomessakin. Ilmiö on yleistymässä ja keinot voivat olla hienovaraisemmat, sanoo Vlada Petrovskaja.

– Este ei aina näytä rumalta tai tahalliselta, mutta voi olla esimerkiksi kukkaistutus nurkassa, jossa voisi hetkellisesti saada suojaa itselleen.

Kaupunkisuunnittelussa ja kaavaluonnoksissa Petrovskaja kehottaa kiinnittämään huomion osallisuuteen. Ketä kuullaan, millaisia palveluita luodaan, kenelle ja millaisia tiloja luodaan, toteutuuko esteettömyys?

– Ensisijaisesti päättävässä asemassa olevien tehtävä on varmistaa, että erilaiset väestöryhmät huomioidaan ja yhdenvertaisuus oikeasti toteutuu, mutta ääntään voi käyttää jokainen.

Vaalimme ajatusta, että yhteiskunta kuuluu kaikille ja kaupunki on kaikkien olohuone. Julkisen tilan kaupallistaminen on kuitenkin kaupunkisuunnittelun piirre, josta puhutaan vain vähän, sanoo Petrovskaja. Vaara on, että kaupunki suunnitellaan niille, joilla on sitä varaa käyttää. Päärautatieasemalla istumapaikkoja on aseman kahviloissa ja ravintoiloissa. Asunnottomuutta kokevilla ihmisillä mahdollisuutta niiden käyttämiseen ei taloudellisista syistä ole, mutta ei myöskään stigman vuoksi.

– Asunnottomat ovat ensimmäisiä, jotka häädetään pois.

Asemalta kävelymatkan päässä oleva Senaatintori on muutamana kesänä muunnettu kesäterassiksi. Se sopii monelle kaupunkilaiselle, mutta julkisen tilan ottaminen kaupalliseen käyttöön on samalla julkisen tilan kaventamista, Petrovskaja sanoo. Tulevalle kesälle jättiterassi ei ole toteutumassa.

Vihamielinen arkkitehtuuri on puistonpenkkiä tai bussipysäkin nojatankoa isompi kysymys, muistuttaa Vlada Petrovskaja. Kaupunkisuunnittelua ja rakentamista tulee tarkastella laajemmin, ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

– Tosi harvoin puhutaan siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kaupunkiin, miten kaupunkien lämpötila tulee muuttumaan ja miten se vaikuttaa ihmisiin.

Kaupunkisuunnittelulla tulee taata, että ihmiset, jotka viettävät enemmän aikaa ulkona esimerkiksi kesähelteellä, eivät altistu terveydellisille riskeille.

– Tai jos puhutaan puista kaupungissa. Miten me takaisimme, että olisi enemmän varjoja ja kaupunkilämpötila pysyisi kohtuullisena? Minkälainen biodiversiteetti meillä kaupungeissa on ja miten meillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet elää vierekkäin?

Kuuntele Se Avun Kysymyspodcast: Mitä on vihamielinen arkkitehtuuri, järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja?